Minilex - Lakipuhelin

Rattijuopumus ja huumausaineet - KKO:2016:42


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Liikennerikos
    Rattijuopumus
    rangaistava teko

Tapauksessa oli kyse rattijuopumuksesta ja sen tunnusmerkistön soveltamisesta ajoon silloin, kun verestä löytyy kannabiksen aineenvaihduntatuotetta karboksitetrahydrokannabinolia, jolla ei ole vaikutusta ajokykyyn.

Tapauksessa syyttäjä vaati käräjäoikeudessa rangaistusta A:lle rattijuopumuksesta. Syytteen mukaisesti A oli kuljettunut autoa käytettyään huumausainetta, jolloin hänen verestään oli ajon jälkeen löytynyt karboksitetrahydrokannabinolia. A oli esitutkinnassa tunnustanut menetelleensä näin ja polttaneena kannabista 4-6 vuorokautta aikaisemmin.

Käräjäoikeus hylkäsi rattijuopumussyytteen. Käräjäoikeus lausui, että A:n verestä löytynyt kannabiksen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuote ei ole ollut biologisesti aktiivinen. Itse rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentissa ei ole tehty rangaistavuuden suhteen tehtyä sille väliä, onko huumausaineen aineenvaihduntatuote vaikuttava vaiko ei. Lain esitöiden mukaan kuitenkin huumausaineen nollarajan soveltaminen on tarkoitettu vain tapauksiin, joissa huumausaineen käytöllä voi olla edes teoreettisesti yhteyttä liikenneturvallisuuteen. Huomioon ottaen A:n kertoma, A:n käyttämän huumausaineen laatu sekä suhteellisen vähäinen määrä sekä se, ettei A:n käytös ole ollut ajossa mitenkään normaalista poikkeavaa, käräjäoikeus katsoi, ettei A syyllistynyt rattijuopumukseen. A:n syyksi luettiin huumausaineen käyttörikos sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudettomasti, joista hän sai rangaistukseksi 25 päiväsakkoa.

Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien A:n tuomitsemista rattijuopumuksesta sekä ajokiellon määräämistä.

Hovioikeus katsoi asiassa vallitsevan ristiriidan lain sanamuodon ja esitöissä lausutun tarkoituksen välillä. Lain mukaan rattijuopumus voi täyttyä vielä viikkojen päästä kannabiksen nauttimisesta, vaikka tällä ei ole vaikutusta ajokykyyn enää. Lain esitöissä tämä taas haluttiin nimenomaan rajata lain soveltamisen ulkopuolelle. Laissa ei myöskään lue mitään huumausaineen vähimmäismäärää, joka nautittuna heikentäisi ajokykyä. Koska lain sanamuoto oli yksiselitteinen, otetaan lähtökohdaksi lain sanamuoto. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen rattijuopumukseen ja tuomitsi hänet siitä ja käräjäoikeudessa tuomituista rikoksista 30 päiväsakkoon ja ajokieltoon.

Syyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä. A ei vastannut valitukseen. Syyttäjä vaati, että syyte rattijuopumuksesta hylätään. Hänen mukaansa lainsäätäjällä ei ole ollut tarkoituksena säätää rangaistavaksi rattijuopumuksesi kyseessä olevaa menettelyä.

Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, täyttyykö rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetty tunnusmerkistö rattijuopumuksessa silloin, kun ajajan veressä on todettu ainoataan kannabiksen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuotetta, jolla ei ole vaikutusta ajajan ajokykyyn.

Kannabiksen hajoamisesta sekä karboksitetrahydrokannabinolin ominaisuuksista elimistössä kysyttiin lausunto lääketieteen tohtorilta. Hänen mukaansa karboksitetrahykrokannabinoli on kannabiksen vaikuttavan aineen tetrahydrokannabiolin (THC) aineenvaihduntatuote. THC tekee suurilta osin haitalliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Tohtorin mukaan, mikäli THC:tä ei löydetä laboratoriotutkimuksissa vaan ainoastaan karboksitetrahydrokannabinolia, on ajokykyä heikentävät kannabiksen vaikutukset jo poistuneet.

Rikoslaissa 23 luvun 3 §:n 2 momentissa sanotaan, että rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa taikka raitiovaunua käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana taikka sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttaa ainetta taikka sen aineenvaihduntatuotetta. Lain sanamuodon mukaan ei tehdä eroa sen suhteen, onko huumausaineella vaikutusta ajokykyyn vai ei. Sanamuodon mukaan rikoksentunnusmerkistö täyttyy myös sillä, että verestä löydetään huumausaineen aineenvaihduntatuotetta. Tähän asti lain säännöstä on näin tulkittukin. Ennen muutosta 1.2.2003 rattijuopumuksen rangaistavuuden edellytyksenä oli, että kuljettajan käyttämä huumaava aine on huonontanut hänen kykyään tehtävän vaatimiin suorituksiin. Muutoksen tekemistä perusteltiin sillä, että nollaraja huumausaineiden alaisena ajamisessa poistaa rangaistuksen rajaan liittyvät tulkintaongelmat. Näin ollen ei tarvitse selvittää, vaikuttaako aine ajokykyyn. Lain esitöiden mukaan rangaistussäännöksessä on kuitenkin pyritty keskittymään sellaiseen huumausaineiden käytön estoon, millä voi teoreettisesti edes olla yhteyttä liikenneturvallisuuteen. Siten tieliikenteen erityissäännöksin ei tulisi rangaista pitkän aikaa siten tapahtuneen käytöstä mikä ei vaikuta kuljettajan suorituskykyyn enää ajohetkellä.

Korkein oikeus lausui, että rikosoikeudellinen laillisuusperiaate velvoittaa, ettei lainkäyttäjä saa syytetyn vahingoksi mennä lain kirjaimen ulkopuolelle tai täydentää analogiapäätelmiä turvautumalla lakiin. KKO 2013:12 on kuitenkin lausuttu, että rangaistussäännön tulkinnassa voidaan rikoksen epäillyn eduksi ottaa huomioon säännöksen tarkoitus sekä sillä suojeltavat oikeushyvät.

Lääketieteellisen selvityksen mukaan karboksitetrahydrokannabinoli on kannabiksen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuote, mikä ei vaikuta ajokykyyn. Sitä voidaan löytää verestä vielä monta viikkoa kannabiksen käytön jälkeenkin. Sen löytyminen verestä ei siis kerro, että tämän kyky kuljettaa ajoneuvoa olisi näytteenottohetkellä tai sitä ennen tapahtuneen ajon aikana heikentynyt. Lain esitöiden mukaan rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momenttia ei ole ollut tarkoitettu ulottaa tilanteisiin, joissa kuljettajan huumausaineen nauttimisen takia kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin ei ole heikentynyt taikka liikenneturvallisuus voisi vaarantua.

Korkein oikeus on ennakkoratkaisuissaan KKO 2006:76 sekä KKO 2009:73 katsonut, ettei rattijuopumussäännöksen soveltamista kannata ulottaa sellaiseen menettelyyn, joka on liikenneturvallisuuden kannalta merkityksetön. Korkein oikeus lausui lisäksi, että kannabis voidaan todeta vielä vuorokausien päästä verestä, joten sitä käyttäneen on melkein jopa mahdotonta arvioida, syyllistyykö hän lähtiessään ajamaan rattijuopumukseen. Tämä on vastoin rikosvastuun ennakoitavuudelle asetettavia vaatimuksia. Korkein oikeus katsookin, että rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohtaa on tulkittava niin, että aineenvaihduntatuotteilla ei tarkoiteta kannabiksen vaikuttavan aineen aineenvaihduntatuotteita, jotka eivät vaikuta kuljettajan ajokykyyn.

Tässä tapauksessa A:n verestä löytyy ajon jälkeen vain karboksitetrahydrokannabinolia. Tämä aineenvaihduntatuote ei ole vaikuttanut ajokykyyn. Sen takia syyte rattijuopumuksesta tulee hylätä. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi syytteen rattijuopumuksesta. Vaatimus ajokiellosta hylätään ja A vapautetaan määrätystä ajokiellosta. A:lle tuomitaan huumausaineen käyttörikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 25 päiväsakkoa. 

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »