Minilex - Lakipuhelin

Liikennerikos ja huolimattomuus - KKO 2016:36


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

  • Liikennerikos
    Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
    Kuolemantuottamus

Käräjäoikeus katsoi, että A:n oli syytteen mukaisesti kuljettaessaan kuorma-autoa perävaunulla huolimattomuudestaan rikkonut tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sekä määräyksiä siten, että se oli omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. A oli lähestynyt risteystä ja laiminlyönyt noudattaa tieliikennelain 14 §:n 1 momentin erityistä varovaisuutta. A oli kuljettanut ajoneuvoa 60 km/h –alueella  80 km/h. Edellä mainitun huolimattomuuden takia oli osalta johtunut, että A törmännyt kolmion takaa tulleeseen B:hen. Törmäyksen takia B ja hänen kyydissä olleet viisi matkustajaa kuolivat.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että edellä mainitulla huolimattomuudella A aiheutti B:n sekä matkustajien kuolemat. Jos A olisi ajanut sallittua nopeutta ja muut olosuhteet olisivat olleet muutoin samat, törmäys ei välttämättä olisi tapahtunut ja seuraukset olisivat olleet vähäisemmät. Käräjäoikeus tuomitsi A:lle rikoslain 23 luvun 1 §:n mukaisesti liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaisesti kuudesta kuolemantuottamuksesta yhteisesti 100 päivän sakkorangaistuksen. Käräjäoikeus katsoi, että A:n ylinopeudelle ja autojen törmäyksellä ja henkilöiden kuolemisella on syy-yhteys-suhde. A olisi pystynyt estämään törmäyksen, jos hän olisi hiljentänyt vauhtia ennen risteystä sallituksi nopeudeksi. A:n ajovauhti on myös hämännyt B:tä siinä arvioinnissa, ehtiikö hän ylittää risteyksen vai ei. A:n olisi tullut varautua, että A lähtee ylittämään risteystä kolmion takaa.

A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä. Syyttäjä teki vastavalituksen ja vaati rangaistuksen korottamista ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, mutta sen sijaan hylkäsi syytteen kuudesta kuolemantuottamuksesta. Hovioikeus alensi rangaistusta 15 päiväsakkoon. Hovioikeus viittasi päätöksessään luottamusperiaatteeseen, sanoen, ettei A:n ajonopeus ole ollut näissä olosuhteissa huomattavan poikkeuksellinen. Näin ollen ajoneuvoyhdistelmän tuloa risteysalueella ei voitu pitää B:n tulosuunnasta katsoen ennalta arvaamattomana. Ottaen huomioon, että B:llä oli väistämisvelvollisuus, ei A:llä ollut aihetta epäillä sen lähtevän ylittämään tietä. A ei ole huolimattomuudellaan aiheuttanut ajoneuvojen törmäystä eikä kuuden ihmisen kuolemaa.

Syyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan se vaati, että A tuomittaisiin kuudesta kuolemantuottamuksesta käräjäoikeudessa esitetyn mukaisesti ja että A tuomitaan ehdolliseen vankeuteen. A vaati valituksen hylkäämistä.

Korkeimmassa oikeudessa kerrottiin tapahtuman kulku. Tapauksessa A oli ajanut etuoikeutettua tietä, kun B oli ajanut kärkikolmion takaa eteen. A oli tullut ylinopeudelle risteykseen eikä ollut ennen risteystä hidastanut vauhtia. Tapahtumalle ei ole silminnäkijöitä, mutta tapahtumankuvausta pidetään riidattomana. B:n veressä oli onnettomuushetkellä ollut alkoholia 0,39 promillea. Törmäyshetkellä B oli ajanut autoa 1. vaihteella. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksenä oli, onko A:n syyksi luetun liikenneturvallisuuden vaarantamisen osoittama huolimattomuus aiheuttanut B:n sekä hänen kanssamatkustajien kuoleman.

A:n huolellisuutta pohtiessa on otettava huomioon hänen toiminta. A ei ollut hiljentänyt vauhtia risteysalueelle ja ajanut ylinopeutta samalla. Tieliikennelain 14 § käskee hiljentämään vauhtia ennen risteystä. Tieliikennelain 23 §:n mukaan kuljettajan tulee voida pysäyttää auto myös yllättävissä tilanteissa. A:lla on myös ollut korostunut huolellisuusvelvoite, koska hän on ajanut painavaa yhdistelmäajoneuvoa. A:n 20 kilometrin ylinopeus on voinut vaikeuttaa B:n kykyä arvioida autojen välistä etäisyyttä sekä risteyksen ylittämiseen menevää aikaa. Toisaalta B:llä on ollut väistämisvelvollisuus. Tieliikennelain 15 §:n mukaisesti mikäli kuljettaja on väistämisvelvollinen, tulee hänen nopeutta tiputtamalla tai pysähtymällä selvästi osoittaa noudattavansa velvollisuuttaan. B oli ajanut risteykseen kovaa vauhtia, mutta hidastanut vauhdin melkein pysähdyksiin risteyksessä. Tämä on antanut A:lle perustellun syyn olettaa, että B noudattaa väistämisvelvollisuutta. B:n tuleminen ajoradalle on ollut ennakoimatonta ja yllättävää. A:n katsotaan toimineen huolellisesti tilanteessa, kun hän oli havaittuaan auton alkanut katsoa suoraan eteenpäin tietä. Korkein oikeus totesi, että A olisi kyennyt pysähtymään ennen törmäyshetkeä, mikäli hän olisi havainnut henkilöauton laiminlyövän väistämisvelvollisuutensa.

Korkein oikeus katsoi, että se, ettei A kerrotuissa olosuhteissa varautunut väistämisvelvollisuuden laiminlyöntiin hidastamalla vauhtiaan, osoita A:ssa sellaista liikennesääntöjen vastaista huolimattomuutta, joka olisi aiheuttanut B:n ja hänen kanssamatkustajiensa kuoleman. Tämän vuoksi hovioikeuden tuomiota ei muuteta. 

 

Selaa lakitietoa

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »