Minilex - Lakipuhelin

Puhelinliittymissä paperilaskusta perittävä maksu - KKO:2016:49


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • Kuluttajansuoja
    sopimusehtojen sääntely

Tapauksessa kuluttaja-asiamies oli vaatinut markkinaoikeudessa, että Elisa Oyj:tä (Elisa) kielletään sakon uhalla käyttämästä kuluttajien sopimusten kanssa puhelinliittymien sopimusehdoissa ehtoa, jonka mukaan paperilaskusta veloitettaisiin erillinen maksu.

Perusteluiksi kuluttajamies lausui, että kestosopimussuhteissa, missä maksu määräytyy käytön perustella, on myyjän tehtävä ilmoittaa suoritettava määrä ostajalle, jotta ostaja tietää tehdä oikeansuuruisen suorituksen. Laskun toimittaminen on näin ollen välttämätöntä ja myyjän perusvelvollisuus. Laskutuslisän käytölle ei ole tilanteessa perusteita. Kuluttaja-asiamiehen mukaan peruselementtejä sopimussuhteessa ei voida hinnoitella ja tuotteistaa erikseen. Kun ostaja ei pysty täyttämään maksuvelvollisuutta saamatta myyjältä laskua, tämä koskee myös laskun toimittamista.  Kuluttajan tulisi saada lasku sellaisella tavalla ilman eri maksua, mikä on kyseisille sopimuksille tavanomainen: ei voida liittää oletusta, että lasku tulisi puhelinliittymissä e-laskulla, sähköpostilla taikka tekstiviestillä. Koska puhelinliittymä on välttämättömyyspalvelu nyky-yhteiskunnassa, on laskutustavan oltava kaikille tasapuolinen. Heikompia kuluttajaryhmiä ei saa asettaa sopimusehdoissa huonompaan asemaan kuin muita kuluttajaryhmiä, sen perusteella, keillä on mahdollisuus käyttää sähköistä laskua. Näillä perustein kuluttaja-asiamies katsoi, että Elisan käyttämä sopimusehto on kohtuuton kuluttajien kannalta ja tämän takia kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Elisa vaati hakemuksen hylkäämistä vastauksessaan. Perusteluissaan Elisa lausui, että he tarjosivat asiakkaille useita eri laskun toimitustapoja. Lisämaksu paperilaskusta otettiin käyttöön, koska siitä aiheutui lisäkustannuksia. Heidän mukaan sähköinen laskun toimittaminen on yleinen laskutustapa matkapuhelinliittymissä eikä laskutustapa määrää maksutapaa. Elisa myös lausui, että heidän kaikkiin puhelinliittymiinsä sisältyi internetyhteys sekä vakiotoimintona tekstiviestit. Sopimuksenteon yhteydessä tuli valita haluamansa laskutustapa tarjotuista. Laskutustapojen kohdalla oli selvästi ilmoitettu sen hinta. Viestintämarkkinalain 67 §:n 3 momentin 20 kohdan mukaisesti viestintäpalvelussopimuksissa tulee mainita laskun eri maksutavat sekä näistä aiheutuvat hinta-erot. Näin ollen, koska sopimusehto on tehty kuluttajien suojaksi säädetyn pakottavan lain mukaisesti, ei se voi olla kohtuuton.

Markkinaoikeus lausui, että ehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen taikka ehdon kokonaisvaikutukset ja alan erityispiirteet. Ehto, jolla poiketaan tahdonvaltaisesta säännöksestä yksipuolisesti suosien myyjää tavalla, mikä järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa, on kohtuuton.  

Velvoiteoikeudellisten periaatteiden mukaan velkojalla on velvollisuus ilmoittaa velalliselle ne seikat, jotka ovat välttämättömät oikea-aikaisen ja oikeansuuruisen suorituksen tekemiseksi. Velkojan tulisi myös lähtökohtaisesti vastata kustannuksista, jotka velkomisesta aiheutuu. Sopimusvapauden takia laskutusehdoista voidaan sopia. Kohtuuttomuusarvioinnissa kuitenkin kysymyksenä on, suosiiko ehto yksipuolisesti palveluntarjoajaa siten, että se aiheuttaa huomattavan epätasapainon sopimukseen liittyvissä oikeuksissa ja velvollisuuksissa kuluttajan vahingoksi. Selvitetyn perusteella ei voida katsoa, että sähköinen laskutus olisi korvannut siinä määrin paperilaskun, etteikö oikeasti paperilasku olisi monelle se ainoa tosiasiallisesti mahdollinen maksutapa.

Asiassa ei väitetty, että Elisan veloittama 1,90 euroa paperilaskusta olisi kustannuksiin nähden ylihinnoiteltu. Summaa ei kuitenkaan voitu pitää vähämerkityksellisenä verrattuna siihen, mitä tyypillisesti kuluttaja maksaa liittymän käytöstä. Sopimusehdon kokonaisvaikutuksen perusteella sopimusehto on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti kohtuuton. Markkinaoikeus ei kuitenkaan katsonut kuluttajansuojalain kannalta olevan perusteltua kieltää erillistä maksua paperilaskusta veloitettavan maksun riippumatta määrästä.

Kuluttajansuojalain kannalta on tarpeellista kieltää kohtuuttoman ehdon käyttäminen. Markkinaoikeus kielsi päätöksessään sakon uhalla Elisaa käyttämästä kuluttajien kanssa tekemissä matkapuhelinliittymäsopimuksissa ehtoa, jonka mukaan paperilaskusta velvoitetaan 1,90 euroa tai siitä suurempi maksu per lasku. Muilta osin kuluttaja-asiamiehen hakemus hylättiin.

Kuluttaja-asiamies ja Elisa valittivat korkeimpaan oikeuteen asiassa. Kuluttaja-asiamies toisti valituksessaan aiemmin markkinaoikeudessa esittämänsä hakemuksen niiltä osin, kun markkinaoikeus sen hylkäsi. Elisa valitti vaatien markkinaoikeuden päätöksen kumoamista sekä kuluttaja-asiamiehen hakemuksen hylkäämistä kokonaan. Molemmat vaativat toisensa valituksen hylkäämistä.

Korkeimmassa oikeudessa keskeisimpänä kysymyksenä oli Elisan käyttämän sopimusehdon kohtuuttomuus. Mikäli ehto on kohtuuton, täytyy asiassa arvioida, tuleeko kielto ulottaa koskemaan paperilaskun toimittamisesta perittäviä maksuja yleisesti vai määrätäänkö kielto rajattuna.

Elisa lausui asiassa, että ehto ei ole kohtuuton, koska se oli tehty kuluttajan suojaksi säädettyjen viestintämarkkinalain säännösten mukaan. Viestintämarkkinalakia ja kuluttajansuojalakia sovelletaan täydentäen toisiaan tässä asiassa. Viestintämarkkinalain 67 §:n 3 momentin 20 kohdan mukaisesti viestintäpalvelusopimuksissa tulee mainita laskun eri maksutavat sekä niistä aiheutuvat hintaerot. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi e-laskun sekä paperisen laskun välistä hintaeroa. Viestintämarkkinalaki kumottiin 1.1.2015 tietoyhteiskuntakaarella, mutta kyseessä olevan asian sääntely ei silti muuttunut. Asiaan sovelletaan vireilläolohetken säännöksiä, ei uutta tietokuntayhteiskaarta. Korkein oikeus katsoi, että viestintämarkkinalain 67 §:n 3 momentin 20 kohta osoittaa, että laissa on hyväksytty mahdollinen hintaero paperilaskun sekä E-laskun välillä. Korkeimman oikeuden mukaan on kuitenkin pidettävä kohtuuttomana paperilaskun mahdollisuutta koskevaa sopimusehtoa kuluttajan kannalta.

Elisalla on ollut useita laskutustapoja, joista ainoastaan paperilaskusta peritään maksu. E-laskutuksella on pyritty edistämään ympäristön ja tietoyhteiskunnan edistämistä sekä kustannusten minimointia. Tosin sähköinen laskutuspalvelu voi kohdella asiakkaita eriarvoisesti. Velvoiteoikeuden mukaan velkojan on myötävaikutettava velallisen maksunantamiseen antamalla velalliselle riittävät tiedot, jotta velallinen pystyy suorittamaan velan oikeaan aikaan. Yleisesti laskun toimittaminen ilman veloitusta kuuluu velkojan myötävaikuttamisvelvoitteen piiriin. Tämä ei kuitenkaan luo teleyritykselle velvollisuutta toimittaa laskua paperilla, vaan osapuolet voivat sopia laskutustavasta toisin.

Paperilaskun maksullisuuden kohtuullisuudesta korkein oikeus lausui, että yleisesti laskun toimittamisesta aiheutuneet kustannukset tulee sisällyttää palvelun kokonaishintaan. Sopimusvapauden mukaan osapuolet saavat kuitenkin sopia laskutuksen hinnoittelusta myös toisin. Yleensä laskutuksen kulut siirtyvät jollain tavalla aina kuluttajan maksettavaksi. Laskutustapojen selvityksen perusteella e-laskutus on yleistynyt, mutta paperilaskujen osuus on silti vielä huomattava. Tämän vuoksi voidaan lähteä siitä, että matkapuhelinliittymän palvelun tuottajan on tarjottava laskutustapaa, joka ei edellytä internetin käyttöä. Tällaisen laskutustavan kuitenkaan ei tarvitse olla maksuton.

Kuluttaja-asiamies katsoi, että laskutuksen erillinen hinnoittelu hämärtää asiakkaiden hintatietoisuutta. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että kustannusten erittely lisää avoimuutta sekä palvelee kuluttajan etua. Elisa oli nimittäin ilmoittanut hinnoittelun selvästi sopimusehdoissa ja se on ollut helposti kuluttajien ymmärrettävissä.

Korkein oikeus katsoi, ettei ollut väitetty, että paperilaskusta perittävä maksu olisi ylimitoitettu kustannuksiin nähden. Lisämaksun periminen laskusta ei siis johda epäasianmukaiseen hyötyyn Elisalle. Mikäli laskusta maksun periminen kiellettäisiin, siirtyisi maksu melko varmasti sisällytettäväksi viestintäpalveluiden hintoihin.  Tällöin se vaikuttaisi myös niihin, ketkä ovat valinneet sähköisen laskutuksen. Nämä puhuvat sitä vastaan, että sopimusehtoa olisi pidettävä kohtuuttomana.

Elisa mainitsi, että heidän kaikkiin liittymiin kuuluu nettiyhteys. Näin ollen sähköinen laskutuspalvelu on ollut kaikkien käytettävissä. Kuluttaja-asiamies myös katsoi, ettei tekstiviestiä voitaisi pitää varsinaisena laskutustapana. Elisan mukaan siinä kuitenkin on löytynyt kaikki laskun tiedot. Tämä seikka tukee sitä, ettei paperilaskusta perittävää lisämaksua koskevaa sopimusehtoa ole pidettävä kohtuuttomana.

Edellä mainitun perusteella korkein oikeus katsoi, ettei Elisan käyttämä paperilaskun maksullisuutta koskeva sopimusehto ole kohtuuton kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n § momentin tarkoittamalla tavalla. Myöskään paperilaskun hintaa 1,90 euroa ei ole pidettävä kohtuuttomana. Näin ollen korkein oikeus kumosi markkinaoikeuden päätöksen ja hylkäsi kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen kaikilta osin

 

Selaa lakitietoa