» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa pääasia koski markkinointia ja siinä oli kyse tilanteesta, jossa elinkeinonharjoittaja oli lähettänyt kuluttajan puhelimeen tekstiviestin, jossa kysyttiin, saako henkilölle lähettää aikakauslehden tilausta koskevan tarjouksen.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan kyse oli kuluttajansuojalain mukaisesta markkinoinnista. Kuluttaja-asiamiehen mukaan televiestintää koskevan lain mukaan kiellettyä oli lähettää kuluttajalle viesti ilman ennakolta annettua suostumusta, sillä suoramarkkinointi sillä tavoin oli kiellettyä.
Korkein oikeus arvioi sitä, oliko tekstiviesti ollut suoramarkkinointia vai oliko siinä ollut kyse sallitusta ennakkosuostumuksen pyytämisestä suoramarkkinointiin. Sen mukaan markkinointi voi olla sisällöltään hyvin laajaa ja tapahtua useassa eri vaiheessa. Sen seurauksena elinkeinonharjoittajan kuluttajalle toimittama tiedustelu saada lähettää tälle yksityiskohtaisempaa tietoa kulutushyödykkeestä on markkinointia. KKO katsoi suoramarkkinoinnin olevan markkinointia, joka on suunnattu tietylle kohderyhmälle. Televiestintä taas oli kohdeviestintää. Kyse oli siten suoramarkkinoinnista, johon olisi KKO:n mukaan tullut olla etukäteen hankittu suostumus.
Korkein oikeus kielsi yritystä markkinaoikeuden asettaman 60 000 euron sakon uhalla lähettämästä kuluttajille automaattisten soittojärjestelmien avulla tekstiviestejä suoramarkkinointitarkoituksin ilman vastaanottajan ennalta antamaa suostumusta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa