» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse "Nyt Messages" -televisiomainoksesta, jonka päänäyttelijä kulki mainoksen aikana tilanteesta toiseen päätyen lopulta NYT-viikkoliitteen ääreen. Tällöin kuvaruutuun ilmestyi teksti "MITÄ NYT. MITÄ SEURAAVAKSI.", minkä jälkeen ilmestyi vielä teksti "Nyt viikkoliite joka perjantai. Helsingin Sanomat". Juridisesti tapauksen pääasiana oli selvittää, olisiko hyödykkeen myyntihinta tullut tiedottaa mainoksen yhteydessä kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta annetun asetuksen 5 §:n mukaisella tavalla. Kuluttaja-asiamies oli lisäksi asettanut Helsingin Sanomat Oy:lle kiellon markkinoida Helsingin Sanomat -sanomalehteä lehden irtonumeron tai tilausjakson hintaa ilmoittamatta silloin, kun Helsingin Sanomat -sanomalehti oli mahdollista identifioida lehden liitteiden tai HS-kantalehden perusteella.
Markkinaoikeuden asiassa tekemän päätöksen mukaan Helsingin Sanomat -sanomalehti oli yksilöitävissä mainoksesta huolimatta siitä, että mainos oli suhteellisen nopeatempoinen, eikä NYT-viikkoliitteen kuvaa tai sen markkinointiin liittyviä tekstipätkiä näytetty ruudussa kovinkaan pitkään. Mainoksen kokonaisvaikutelma ja se, olisiko kuluttaja mieltänyt mainoksen koskevan tiettyä yksilöityä tuotetta nousivat markkinaoikeuden harkinnassa keskeiseen asemaan. Markkinaoikeus totesi Helsingin Sanomat Oy:n rikkoneen menettelyllään kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta annetun asetuksen 5 §:ä. Tällöin Helsingin Sanomat Oy tuli syyllistyneeksi myös kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaiseen kuluttajien kannalta sopimattomaan menettelyyn. Markkinaoikeus asetti yhtiölle kuluttaja-asiamiehen kieltoa vastanneen kiellon 100 000 euron sakon uhalla.
Korkein oikeus (KKO) oli päätöksenteossaan hyvin pitkälti samoilla linjoilla markkinaoikeuden kanssa. KKO kiinnitti arvioinnissaan huomiota kuluttajan saamaan mielikuvaan siitä, yksilöityikö Helsingin Sanomat -sanomalehti markkinoiduksi hyödykkeeksi mainoksessa siitä huolimatta, että siihen suuntaan viittaavat kuvat ja tekstipätkät esiintyivät mainoksessa vain lyhyen ajan. KKO päätyi lopulta siihen, että kuluttajalle oli syntynyt mainoksesta sellainen vaikutelma, että Helsingin Sanomat -sanomalehti oli yksilöitynyt mainostettavaksi hyödykkeeksi, vaikka yhtiö itse vetosi puolustuksessaan niin kutsuttuun imagomainontaan. Näin ollen hyödykkeen hinta olisi KKO:n näkemyksen mukaan tullut ilmoittaa mainoksessa. KKO ei muuttanut markkinaoikeuden lopputulosta.
Oikeusneuvos Lehtimaja oli eri mieltä KKO:n tuomion kanssa. Hänen mukaansa kyseessä oli edelläkin mainittu imagomainonta, jossa lähinnä kannustettiin tutustumaan NYT-viikkolehteen sen sijaan, että oltaisiin mainostettu Helsingin Sanomat -sanomalehteä, jonka liitteenä kyseinen viikkolehti ilmestyy. Näin ollen kuluttajan ei Lehtimajan mukaan voitu olettaa mieltävän, että kyseessä olisi ollut yksilöidyn hyödykkeen markkinoinnista, minkä johdosta KKO:n tuomitsemat seuraukset olisi tullut jättää määräämättä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa