Tapaamisoikeudella tarkoitetaan lapsen oikeutta tavata myös sitä vanhempaansa, kenen luona hän ei pääsääntöisesti asu. Kummankin vanhemman tulee myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen, eikä sovittua tapaamisoikeutta saa estää. Jos lähivanhempi ei anna etävanhemman tavata lastaan sovitusti, voi etävanhempi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa. Tällöin tuomioistuin voi määrätä vanhemman sallimaan tapaamiset sakon uhalla. Jos vanhemman tapaaminen on kuitenkin esimerkiksi vanhemman päihteiden käytön vuoksi lapselle vaarallista, ei lasta tule luovuttaa vanhemmalle. Tällöin on syytä hakea muutosta sovittuun tapaamisoikeuteen. Tarvittaessa tapaamiset voidaan järjestää myös tuettuina tai valvottuina tapaamisina. 

Tapaamisoikeus ja vanhempien myötävaikutusvelvollisuus

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös sitä vanhempaansa kenen luona hän ei pääsääntöisesti asu. Yleensä siitä vanhemmasta kenen luona lapsi ei asu, käytetään nimitystä etävanhempi. Tapaamisoikeuden tavoitteena on turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen oikeus myös etävanhempaansa. Vanhemmasta, kenen luona lapsi pääsääntöisesti asuu, käytetään nimitystä lähivanhempi. 

Lapsen kummankin vanhemman tehtävänä on edesauttaa tapaamisoikeuden toteutumista. Kumpikaan vanhemmista ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Kumpikaan vanhemmista ei siis saa estää sovitun tapaamisoikeuden toteuttamista. Kaikenlainen lapsen manipulointi ja muu epäasiallinen vaikuttaminen on kiellettyä. Lapsen ja toisen vanhemman suhdetta voi haitata esimerkiksi toista vanhempaa koskevien kielteisten tietojen tai mielikuvien ilmaiseminen lapselle. 

Molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa siihen, että kumpikin vanhemmista saa tavata lastaan. Lasta ei saa pyrkiä vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta tai muusta läheisestä. Vieraannuttamisella tarkoitetaan vanhemman sellaista käyttäytymistä, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman tai muun henkilön välistä vuorovaikutussuhdetta. Vieraannuttaminen voi joissain tapauksissa johtaa jopa vuorovaikutussuhteen katkeamiseen kokonaan.

Vanhempien tulee ymmärtää, että lapsen tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen kannalta tärkeä asia ja tapaamisoikeuden estäminen on lapselle haitallista. On yleensä lapsen edun mukaista tavata molempia vanhempiaan. On tärkeää huomata, että kyseessä on nimenomaan lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa tai läheistään. 

Sopimuksen täytäntöönpano, kun toinen vanhempi estää tapaamiset

Kun vanhempien välit ovat riitaisat, kannattaa tapaamisoikeudesta ehdottomasti tehdä kirjallinen sopimus. Sopimus on täytäntöönpantavissa, jos:

• kirjallinen sopimus tapaamisoikeudesta on vahvistettu tai
• tuomioistuin on antanut päätöksen tapaamisoikeudesta.

Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta. Toinen vanhemmista voidaan määrätä sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen, ei vanhempaa voida pakottaa noudattamaan sopimusta. Tästä syystä esimerkiksi suulliset tai vahvistamattomat kirjalliset tapaamisoikeussopimukset eivät ole täytäntöönpantavissa. 

Mitä sopimuksen täytäntöönpano tarkoittaa?

Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta. Jos lähivanhempi estää tapaamisoikeuden toteuttamisen voidaan hänet määrätä sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus pannaan täytäntöön on käytettävinä pakkokeinoina: 

• uhkasakko ja
• nouto.

Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset tai muutoin toimimaan sovitulla tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto on mahdollista vain, jos

• on todennäköistä, että tapaaminen ei muutoin toteudu ja 
• noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuus tavata toista vanhempaansa.

Kun lapsi määrätään noudettavaksi, suorittaa ulosottomies noudon. Noudossa on oltava läsnä myös:

• sovittelija tai sosiaalihuollon viranomainen,
• lapselle läheinen henkilö ja
• tarvittaessa myös lääkäri tai muu asiantuntija.

Sopimus voidaan panna täytäntöön, kun sitä on rikottu. Kuitenkin, jos etävanhempi ei esimerkiksi halua nähdä lastaan, ei häntä voi siihen pakottaa. Tällainen pakolla toteutettu lapsen näkeminen ei olisi lapsen edun mukaista. 

Jos 12-vuotias lapsi vastustaa sopimuksen täytäntöönpanoa, ei täytäntöönpanoon saa ryhtyä. Sopimuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä myöskään vastoin alle 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Vaikka käräjäoikeus olisi määrännyt lapsen noudettavaksi, ei noutoa saa suorittaa, jos lapsi vastustaa sitä. 

Lasta täytyy pyrkiä suojaamaan sopimusta täytäntöönpantaessa. Kun sopimus pannaan täytäntöön, tulee sen tapahtua mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos nouto ei onnistu esimerkiksi lapsen sairauden tai järkyttyneen mielentilan vuoksi, täytyy noutoa siirtää. 

Mistä sopimuksen täytäntöönpanoa haetaan?

Kun vanhempi estää sovitut tapaamiset, voidaan sopimuksen täytäntöönpanoa hakea käräjäoikeudelta. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan on toimitettava asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisoikeudesta.

Täytäntöönpanosovittelu

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään ensin sovinnon löytämiseen. Kun asiassa saadaan sovinto, ovat vanhempien välit todennäköisesti sopuisammat. Lapsen kannalta on aina parempi, kun vanhemmat ovat toistensa kanssa hyvissä väleissä. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian yleensä ensin täytäntöönpanosovitteluun. 

Täytäntöönpanosovittelu voidaan jättää toimittamatta, jos: 

1. lapsen etu vaatii, että päätös pannaan heti täytäntöön,
2. aiemman sovittelun perusteella on selvää, ettei sovittelu tuota tulosta tai
3. huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, jollei sovittelun järjestämiseen ole erityisiä syitä. 

Sovittelu voidaan jättää toimittamatta esimerkiksi, jos toinen vanhempi tarkoituksella ei päästä lasta sovitusti toisen vanhemman luo hänen vuosilomansa aikana. Tällöin sovittelun toimittamiseen ei ole aikaa, koska sovittelun toimittamisen jälkeen olisi vuosiloma jo mennyt ja tätä kautta myös lomasuunnitelmat käyneet mahdottomaksi toteuttaa. 

Täytäntöönpanosovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sovittelulla pyritään edistämään vahvempien yhteistoimintaa. Sovittelija ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä vanhempiin. Hän pyrkii järjestämään myös yhteisen neuvottelun vanhempien kanssa. Jos on mahdollista, sovittelija kutsuu molemmat vanhemmat ensimmäiseen neuvotteluun. Kun sovittelu aloitetaan yhdessä, saa sovittelija heti hyvän kuvan vanhempien mielipiteistä ja mahdollisuudesta sovintoon. 

Jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallii, tulee sovittelijan keskustella henkilökohtaisesti myös lapsen kanssa. Sovittelijan tulee pyrkiä selvittämään lapsen mielipide mahdollisimman hienovaraisesti. Lapsen kanssa käyty keskustelu ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lasta kuullaan siten, ettei kumpikaan vanhemmista ole läsnä. Tällöin lapsen todellinen tahto saadaan paremmin selvitettyä. 

Jos asian sovittelu ei onnistu tai se ei ole mahdollista voi tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen.

Tuomioistuimen päätös täytäntöönpanoasiassa

Tuomioistuin voi käsittelyn ajaksi tai vähäisessä määrin myös pysyvästi muuttaa tapaamisoikeutta koskevia ehtoja. Muutoksen tulee kuitenkin olla lapsen edun mukainen ja edistää tapaamisoikeuden toteutumista. Sopimusta voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, kun edeltävä sopimus on ollut selvästi toimimaton tai esimerkiksi vanhemman työajat ovat muuttuneet.

Käräjäoikeuden täytyy hylätä täytäntöönpanohakemus, jos se on selvästi lapsen edun vastaista esimerkiksi muuttuneiden olosuhteiden tai muiden syiden vuoksi. Esimerkiksi jos hakijan vastapuoli on sittemmin sallinut tapaamiset, ei sopimuksen täytäntöönpano ole enää tarpeen. Täytäntöönpanohakemus voidaan hylätä myös siksi, että lapsi vastustaa täytäntöönpanoa.

Kun tuomioistuin päättää, että lapsen tapaamisoikeutta koskeva päätös on pantava täytäntöön, antaa tuomioistuin täytäntöönpanomääräyksen. 

Täytäntöönpanon turvaamistoimet 

Kun tuomioistuin antaa tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanomääräyksen, voi tuomioistuin lisäksi:

• määrätä, että lapsen olinpaikkaa ei saa muuttaa tai lasta ei saa sijoittaa hoidettavaksi kodin ulkopuolelle,
• velvoittaa hakijan olemaan saapuvilla lasta noudettaessa,
• määrätä, että hakijan on ennen tapaamisen ajankohtaa ilmoitettava, jos tapaaminen ei onnistu,
• velvoittaa hakijan antamaan oman ja lapsen voimassa olevan passin ulosottomiehen haltuun,
• velvoittaa vanhempaa ilmoittamaan lapsen olinpaikan,
• velvoittaa vanhempaa muutoin tekemään jotain tai kieltää häntä tekemästä jotain tai
• antaa muita määräyksiä, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja lapsen edun suojaamiseksi. 

Velvoitteet määrätään täytettäväksi sakon uhalla. 

Tuomioistuin voi määrätä edellä mainittuja täytäntöönpanon turvaamistoimia silloin, kun ne ovat tarpeen:

• turvaamistoimen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja
• lapsen edun suojelemiseksi. 

Turvaamistoimi voi olla tarpeen, kun on olemassa vaaraa siitä, että asianosainen vaikeuttaa täytäntöönpanoa jotenkin. Jos vanhempi on esimerkiksi jättänyt jo aiemmin ilmoittamatta lapsen olinpaikan, voidaan hänet nyt velvoittaa ilmoittamaan lapsen olinpaikka sakon uhalla. 

Milloin toinen vanhemmista voi estää tapaamisen?

Lähtökohtaisesti sopimus tapaamisoikeudesta sitoo kumpaakin vanhempaa. Sopimusta tulisi siis noudattaa. Kuitenkaan tapaamiset eivät saa olla vaaraksi lapselle tai lapsen hyvinvoinnille ja terveydelle. Jos etävanhempi käyttäytyy esimerkiksi aggressiivisesti tai on päihtynyt, ei lasta tule luovuttaa etävanhemmalle. Lähivanhemman tulee arvioida tilanne ja tehdä päätös siitä, onko etävanhempi sellaisessa kunnossa, että lapsi voidaan luovuttaa hänelle turvallisesti. Aina on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen tarpeet ja turvallisuus. Jos lapsen tapaamiset eivät onnistu, esimerkiksi etävanhemman muuttuneen käytöksen tai päihteidenkäytön vuoksi, on tapaamisoikeussopimusta syytä pyrkiä muuttamaan. 

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

Jos tilanne on sellainen, ettei lähivanhempi enää uskalla antaa etävanhemman tavata lastaan, voidaan hyödyntää tuettuja tai valvottuja tapaamisia. Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina. Tuetussa tapaamisessa valvoja on koko ajan lapsen ja vanhemman käytettävissä. Hänen ei kuitenkaan tarvitse olla koko aikaa heidän kanssaan samassa tilassa. Valvoja seuraa tilannetta ja huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä. 

Jos tuettu tapaaminen ei tule kyseeseen, voidaan tapaamiset järjestää myös valvottuina. Valvotussa tapaamisessa valvoja seuraa koko tapaamisen ajan sitä, että tapaaminen sujuu lapsen kannalta turvallisesti ja asianmukaisesti. Valvoja huolehtii myös esimerkiksi siitä, ettei lasta viedä pois kesken tapaamisen. Valvoja on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai ainakin näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

Vanhemmat voivat sopia myös valvotuista vaihdoista. Valvottu vaihto tarkoittaa sitä, että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti. Valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sovitulla tavoin vanhemmalta toiselle. Valvottu vaihto voi olla tarpeen silloin, kun tapaaminen itsessään sujuu ongelmitta, mutta lapsen nouto- tai palautustilanteessa ilmenee ongelmia. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi väkivallan uhka tai lasta vaurioittava riita. 

Tuettu tai valvottu tapaaminen voi olla tarpeen myös lapsen pelon vuoksi. Lapsi on voinut esimerkiksi nähdä vanhemman satuttavan toista vanhempaa ja tämän vuoksi pelätä tapaamista. Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat voivat myös olla peruste tapaamisen tukemiseen tai valvontaan. Vanhempi voi esimerkiksi päihdeongelmansa vuoksi olla kykenemätön vastaamaan lapsen turvallisuudesta tapaamisen aikana. Voi myös olla, että vanhempi on toistuvasti puhunut lapselle jotain sellaista, mikä voi vaarantaa lapsen kehityksen ja terveyden. Tuki ja valvonta voi olla tarpeen myös silloin, kun lapsi ja vanhempi eivät ole nähneet toisiaan huomattavan pitkään aikaan. Etenkin pienten lasten kohdalla voi olla tarpeen, että ainakin tapaamisen alkuvaiheessa tapaamiseen osallistuu joku toinenkin aikuinen. Tilanne voi helpottaa, kun lapsi on tutustunut vanhempaansa. 

Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen, jos tuki ja valvonta ovat lapsen edun kannalta tarpeen. Myös tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisen tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. Lapsen edun kannalta voi tapaamisten valvominen tai tukeminen olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun tapaamiseen liittyy uhkaa lapsen turvallisuudelle tai uhkaa lapsen omavaltaisesta huostaanotosta. Lapsen omavaltainen huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi lapsen vanhempi ottaa lapsen huostaansa siltä kenen huostassa lapsi on. Esimerkiksi etävanhempi ei suostu palauttamaan lasta tapaamisen jälkeen takaisin lähivanhemmalle. 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Voinko estää lasta tapaamasta etävanhempaansa, koska pelkään lapsen turvallisuuden puolesta?

Jos teillä on vahvistettu sopimus lapsen tapaamisoikeudesta tai tuomioistuimen päätös asiassa, on sopimusta lähtökohtaisesti noudatettava. Lapsen tapaaminen ei kuitenkaan saa koskaan aiheuttaa minkäänlaista vaaraa lapselle. Jos etävanhempi esimerkiksi käyttäytyy uhkaavasti tai on selvästi päihtynyt, ei lasta tule luovuttaa hänelle. Lähivanhemman tulee arvioida etävanhemman käytös ja päättää, voiko lasta luovuttaa hänelle. Lähivanhempi ei saa ilman syytä estää etävanhempaa tapaamasta lastaan. Jos olosuhteet ovat muuttuneet, esimerkiksi etävanhempi on alkanut käyttäytyä aggressiivisesti, voidaan tapaamisoikeussopimusta muuttaa. Jos lähivanhempi ei uskalla antaa etävanhemman tavata lasta kahden kesken, voidaan tapaamiset järjestää tuettuina tai valvottuina. Tuetussa tapaamisessa valvoja on koko tapaamisen ajan lapsen ja vanhemman käytettävissä. Mikäli tuettu tapaaminen ei riitä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen, voidaan tapaamiset järjestää valvottuina. Tällöin valvoja seuraa etävanhemman ja lapsen tapaamista koko tapaamisen ajan. Jos tilanne on sellainen, ettei edes valvottu tapaaminen tule kyseeseen, voidaan tapaamisoikeus lapsen edun vuoksi evätä myös kokonaan. Tapaamisoikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus, eikä tapaamisoikeus saa vaarantaa tai vahingoittaa lasta. 

2. Mitä tehdä, kun lähivanhempi estää kiusallaan minun ja lapseni sovitut tapaamiset?

Jos teillä on vahvistettu tapaamisoikeussopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisoikeudesta, voidaan sopimus tai päätös panna täytäntöön. Täytäntöönpano on mahdollista, kun vanhempi ei noudata sopimusta. Täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimuksen rikkonut määrätään noudattamaan sopimusta. Jos lähivanhempi estää lapsen ja etävanhemman tapaamiset, voidaan vanhempi esimerkiksi sakon uhalla määrätä sallimaan sovitut tapaamiset. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai vanhemman asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan tulee tällöin toimittaa asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä teidän sopimuksenne tai päätös tapaamisoikeudesta.

3. Täytyykö minun luovuttaa lapsi selvästi humaltuneelle etävanhemmalle? 

Lähtökohtaisesti lapsi tulee luovuttaa etävanhemmalle sovitusti. Kuitenkin aina on otettava huomioon lapsen etu ja turvallisuus. Jos etävanhempi on selvästi humaltunut, ei lasta tarvitse luovuttaa hänelle. Tällöin on oletettavissa, ettei vanhempi kykene huolehtimaan lapsesta ja lapsen turvallisuus on tällöin uhattuna. 

4. Sovimme lapsen tapaamisesta entisen puolisoni kanssa suullisesti. Alkuun tapaamiset sujuivat hyvin, mutta nyt en ole saanut nähdä lastani moneen kuukauteen. Mitä tehdä, kun lähivanhempi estää minun ja lapseni tapaamisen?

Suullisesti tehty sopimus tapaamisoikeudesta ei ole täytäntöönpantavissa. Vanhempaa ei siis voida pakottaa sopimuksen noudattamiseen. Kun tapaamiset eivät onnistu, kannattaa vanhempien tehdä kirjallinen sopimus tapaamisoikeudesta. Jotta sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen tulee se vahvistaa kunnan sosiaalitoimessa. Jos sopiminen ei onnistu, voivat vanhemmat hakeutua sovitteluun. Tällöin sopimukseen pyritään ulkopuolisen sovittelijan avulla. Jos vanhemmat eivät sovittelusta huolimatta pääse sopimukseen, voi tuomioistuin antaa asiassa päätöksen. Tuomioistuimen päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Kun välillänne on täytäntöönpanokelpoinen sopimus tai päätös, voidaan lähivanhempi määrätä noudattamaan sopimusta. Jos lähivanhempi ei luovuta lasta sovitusti tapaamisiin, voidaan hänet määrätä lapsen luovuttamiseen esimerkiksi sakon uhalla. 

5. Voiko lähivanhempi estää minun ja lapseni tapaamiset, koska muutin eron jälkeen toiselle puolelle Suomea? 

Lapsen tapaamisoikeutta ei voida estää sillä perusteella, että toinen vanhemmista muuttaa kauas lapsestaan. Lapsen tulee saada tavata kumpaakin vanhempaansa asuinpaikkakunnasta huolimatta. Joissain tilanteissa kauemmas muuttava vanhempi voi kyllä joutua maksamaan suuremman osan lapsen matkakustannuksista, mutta lapsen tapaamisoikeus ei muuton myötä katoa mihinkään.