Tapaamisoikeudella tarkoitetaan lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön vain, mikäli sopimus tapaamisoikeudesta on täytäntöönpanokelpoinen. Tapaamisoikeus on täytäntöönpantavissa, kun sosiaalitoimi on vahvistanut tapaamisoikeussopimuksen tai tuomioistuin on antanut tapaamisoikeutta koskevan päätöksen. Kun vanhempi rikkoo täytäntöönpanokelpoista sopimusta, voidaan hänet määrä noudattamaan sopimusta jopa sakon uhalla. Sopimuksen täytäntöönpanoa on haettava käräjäoikeudelta.

Mikä on tapaamisoikeus? 

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata myös etävanhempaansa. Tapaamisoikeuden tavoitteena on turvata lapsen oikeus rakentaa ja säilyttää läheinen ja positiivinen oikeus myös etävanhempaansa. Lapsi saa siis tavata etävanhempaansa, viettää hänen kanssaan aikaa ja olla häneen yhteydessä.

Tapaamisoikeus voidaan toteuttaa myös muilla yhteydenpitokeinoilla kuten puhelimitse tai videopuheluiden välityksellä. Yleensä tällaista muuta yhteydenpitoa sovitaan varsinaisen tapaamisen ohelle. Vain poikkeustilanteissa tapaamisoikeus voi koostua pelkästään muunlaisesta, kuin samassa tilassa tapahtuvasta tapaamisesta.

Milloin tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön?

Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön vain silloin, kun tapaamisoikeutta koskeva sopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Sopimus on täytäntöönpanokelpoinen silloin, kun kyseessä on sosiaalitoimen vahvistama sopimus tai tuomioistuimen antama päätös.

Lähtökohtaisesti vanhempien tulee sopia lapsen tapaamisoikeudesta keskenään. Lapsen etu tulee aina ottaa huomioon, kun tapaamisoikeudesta päätetään. On aina lapsen edun mukaista, että vanhemmat pystyvät yhteistyöhön ja kykenevät sopimaan asioista. Sopimus lapsen tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee ilmetä tapaamisen tarkemmat ehdot, eli tapaamisen ja luonapidon yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi juhlapyhien tapaamisoikeudesta ja siitä, mihin kellonaikaan lapsi viedään tai haetaan.

Vanhemmat voivat esimerkiksi sopia, että lapsi on juhlapyhät vuorovuosin toisen vanhemman luona. Sopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että lapsi on jouluna koulun päättymisestä uuden vuoden aattoon kello 18.00 asti äidillään aina parittomina vuosia. Isällään hän on vastaavasti parillisina vuosina. Sopimukseen voidaan myös kirjata esimerkiksi lapsen oikeudesta matkustaa ulkomaille vanhempansa kanssa.

Sopimus tulee esittää sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan täytyy vahvistaa sopimus lapsen tapaamisoikeudesta. 

Kun sosiaalilautakunta harkitsee sopimuksen vahvistamista, tulee heidän ottaa huomioon lapsen etu. Myös lapsen toiveet ja mielipide on huomioitava sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lähtökohtana on, että vanhemmat ennen sopimuksen tekemistä keskustelevat lapsen kanssa ja tiedustelevat lapsen mielipidettä asiaan. Lastenvalvojan tulee kysyä vanhemmilta ovatko he keskustelleet lapsen kanssa ja mitä mieltä lapsi on aiheesta ollut.

Tietyissä tilanteissa lastenvalvojan tai muun henkilön, joka sopimuksen vahvistamista valmistelee, tulee keskustella henkilökohtaisesti lapsen kanssa. Henkilökohtainen keskustelu lapsen kanssa voidaan käydä, jos se on tarpeen lapsen toiveiden ja mielipiteiden selvittämiseksi. Joskus lapsen kanssa täytyy keskustella henkilökohtaisesti myös siksi, että vanhemmat eivät halua käydä kyseistä keskustelua lapsen kanssa tai he antavat ristiriitaista tietoa lapsen mielipiteistä.

Jos tapaamisoikeudesta sopiminen ei onnistu, voi myös tuomioistuin päättää tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen antama päätös on aina täytäntöönpantavissa.

Kun toinen vanhemmista ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, tulisi vanhempien pyrkiä ratkaisemaan ristiriita yhdessä. Vanhempien hyvät ja toimivat välit ovat aina lapsen edun kannalta parempi asia, kuin vanhempien riitaisat välit. Kuitenkaan ristiriitojen ratkaiseminen ei aina onnistu ilman ulkopuolista apua. 

Kun vanhempi ei noudata sopimusta tapaamisoikeudesta, voidaan sopimus panna täytäntöön, jos:

• sosiaalitoimi on vahvistanut kirjallisen sopimuksen tapaamisoikeudesta tai
• tuomioistuin on antanut päätöksen tapaamisoikeudesta.

Pelkkä vanhempien tekemä kirjallinen sopimus, jota ei ole vahvistettu, ei siis ole täytäntöönpantavissa. 

Mitä sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan?

Sopimuksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että sopimusta rikkonut voidaan määrätä noudattamaan sopimusta. Toinen vanhemmista voidaan määrätä sallimaan tapaamiset ja ryhtymään muutenkin sopimuksen noudattamiseen. Jos sopimus pannaan täytäntöön on käytettävinä pakkokeinoina: 

• uhkasakko ja
• nouto.

Tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa vanhempaa sallimaan tapaamiset tai muutoin toimimaan sovitulla tavalla. Tapaamisoikeus voidaan panna täytäntöön myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Nouto on mahdollista vain, jos

• on todennäköistä, että tapaaminen ei muutoin toteudu ja 
• noutoon on lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen selkeästi osoittama halukkuutensa tavata toista vanhempaansa.

Kun lapsi määrätään noudettavaksi, suorittaa ulosottomies noudon. Noudossa on oltava läsnä myös:

• sovittelija tai sosiaalihuollon viranomainen,
• lapselle läheinen henkilö ja
• tarvittaessa myös lääkäri tai muu asiantuntija.

Sopimus voidaan panna täytäntöön, jos sitä rikotaan. Jos etävanhempi ei kuitenkaan esimerkiksi halua nähdä lastaan, ei häntä voi siihen pakottaa. Tällainen pakolla toteutettu lapsen näkeminen ei olisi lapsen edun mukaista. 

Jos 12-vuotias lapsi vastustaa sopimuksen täytäntöönpanoa, ei täytäntöönpanoon saa ryhtyä. Sopimuksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä myöskään vastoin alle 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota. Vaikka käräjäoikeus olisi määrännyt lapsen noudettavaksi, ei noutoa saa suorittaa, jos lapsi vastustaa sitä. 

Lasta täytyy pyrkiä suojaamaan sopimusta täytäntöön pantaessa. Kun sopimus pannaan täytäntöön, tulee sen tapahtua mahdollisimman hienovaraisesti ja lasta järkyttämättä. Jos nouto ei onnistu esimerkiksi lapsen sairauden tai järkyttyneen mielentilan vuoksi, täytyy noutoa siirtää. 

Miten tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa haetaan?

Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea käräjäoikeudelta. Sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan hakea joko lapsen tai hakijan asuinpaikan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeuden kansliaan on toimitettava asiaa koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta.

Täytäntöönpanosovittelu

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään sovinnon löytämiseen. Kun asiassa saadaan sovinto, ovat vanhempien välit todennäköisesti sopuisammat. Lapsen kannalta on aina parempi, kun vanhemmat ovat toistensa kanssa hyvissä väleissä. Tämän vuoksi tuomioistuin antaa käsiteltävänä olevan asian yleensä ensin täytäntöönpanosovitteluun. 

Täytäntöönpanosovittelu voidaan jättää toimittamatta, jos: 

1. lapsen etu vaatii, että päätös pannaan heti täytäntöön,
2. aiemman sovittelun perusteella on selvää, ettei sovittelu tuota tulosta tai
3. huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, jollei sovittelun järjestämiseen ole erityisiä syitä. 

Sovittelu voidaan jättää toimittamatta esimerkiksi, jos toinen vanhempi tarkoituksella ei päästä lasta sovitusti toisen vanhemman luo hänen vuosilomansa aikana. Tällöin sovittelun toimittamiseen ei ole aikaa, koska sovittelun toimittamisen jälkeen olisi vuosiloma jo mennyt ja tätä kautta myös lomasuunnitelmat käyneet mahdottomaksi toteuttaa. 

Täytäntöönpanosovittelussa asiassa pyritään löytämään sovinto ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sovittelulla pyritään edistämään vahvempien yhteistoimintaa. Sovittelija ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä vanhempiin. Hän pyrkii järjestämään myös yhteisen neuvottelun vanhempien kanssa. Jos on mahdollista, sovittelija kutsuu molemmat vanhemmat ensimmäiseen neuvotteluun. Kun sovittelu aloitetaan yhdessä, saa sovittelija heti hyvän kuvan vanhempien mielipiteistä ja mahdollisuudesta sovintoon. 

Jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallii, tulee sovittelijan keskustella henkilökohtaisesti myös lapsen kanssa. Sovittelijan tulee pyrkiä selvittämään lapsen mielipide mahdollisimman hienovaraisesti. Lapsen kanssa käyty keskustelu ei saa aiheuttaa haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle. Lasta kuullaan siten, ettei kumpikaan vanhemmista ole läsnä. Tällöin lapsen todellinen tahto saadaan paremmin selvitettyä. 

Jos asian sovittelu ei onnistu tai se ei ole mahdollista voi tuomioistuin antaa täytäntöönpanomääräyksen.

Tuomioistuimen päätös täytäntöönpanoasiassa

Tuomioistuin voi käsittelyn ajaksi tai vähäisessä määrin myös pysyvästi muuttaa tapaamisoikeutta koskevia ehtoja. Muutoksen tulee kuitenkin olla lapsen edun mukainen ja edistää tapaamisoikeuden toteutumista. Sopimusta voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, kun edeltävä sopimus on ollut selvästi toimimaton tai esimerkiksi vanhemman työajat ovat muuttuneet.

Käräjäoikeuden täytyy hylätä täytäntöönpanohakemus, jos se on selvästi lapsen edun vastaista esimerkiksi muuttuneiden olosuhteiden tai muiden syiden vuoksi. Esimerkiksi jos hakijan vastapuoli on sittemmin sallinut tapaamiset, ei sopimuksen täytäntöönpano ole enää tarpeen. Täytäntöönpanohakemus voidaan hylätä myös siksi, että lapsi vastustaa täytäntöönpanoa.

Kun tuomioistuin päättää, että lapsen tapaamisoikeutta koskeva päätös on pantava täytäntöön, antaa tuomioistuin täytäntöönpanomääräyksen. 

Täytäntöönpanon turvaamistoimet 

Kun tuomioistuin antaa tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanomääräyksen, voi tuomioistuin lisäksi:

• määrätä, että lapsen olinpaikkaa ei saa muuttaa tai lasta ei saa sijoittaa hoidettavaksi kodin ulkopuolelle,
• velvoittaa hakijan olemaan saapuvilla lasta noudettaessa,
• määrätä, että hakijan on ennen tapaamisen ajankohtaa ilmoitettava, jos tapaaminen ei onnistu,
• velvoittaa hakijan antamaan oman ja lapsen voimassa olevan passin ulosottomiehen haltuun,
• velvoittaa vanhempaa ilmoittamaan lapsen olinpaikan,
• velvoittaa vanhempaa muutoin tekemään jotain tai kieltää häntä tekemästä jotain tai
• antaa muita määräyksiä, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja lapsen edun suojaamiseksi. 

Velvoitteet määrätään täytettäväksi sakon uhalla. 

Tuomioistuin voi määrätä edellä mainittuja täytäntöönpanon turvaamistoimia silloin, kun ne ovat tarpeen:

• turvaamistoimen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja
• lapsen edun suojelemiseksi. 

Turvaamistoimi voi olla tarpeen, kun on olemassa vaaraa siitä, että asianosainen vaikeuttaa täytäntöönpanoa jotenkin. Jos vanhempi on esimerkiksi jättänyt jo aiemmin ilmoittamatta lapsen olinpaikan, voidaan hänet nyt velvoittaa ilmoittamaan lapsen olinpaikka sakon uhalla. 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Lapsen etävanhempana toimiva entinen puolisoni uhkaa hakevansa tapaamisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa. Mitä se tarkoittaa? 

Kun tapaamisoikeussopimus on vahvistettu tai tuomioistuin on antanut asiassa päätöksen, voidaan sopimus panna täytäntöön. Tällöin tuomioistuin voi määrätä toisen vanhemman noudattamaan tapaamisoikeussopimusta. Sopimuksen täytäntöönpanoa haetaan, jos toinen vanhemmista ei suostu noudattamaan tapaamisoikeussopimusta. Eli jos vanhempi ei esimerkiksi anna lapsen tavata toista vanhempaansa sovitusti. Tuomioistuin voi asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon. Joissain tapauksissa tuomioistuin voi myös määrätä lapsen noudettavaksi sovittuun tapaamiseen. Jos olet noudattanut solmimaanne tapaamisoikeussopimusta, ei sopimusta voi panna täytäntöön, eikä sinulla ole syytä huoleen.

2. Olemme tehneet suullisen sopimuksen lapsen tapaamisoikeudesta. Lähivanhempi ei kuitenkaan noudata sopimusta. Voinko hakea sopimuksen täytäntöönpanoa?

Pelkkä vanhempien tekemä suullinen tapaamisoikeussopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Tällöin et voi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa. Tapaamisoikeussopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ja vahvistaa sosiaalitoimessa. Jos vanhemmat eivät kykene sopimaan lapsen tapaamisoikeudesta, voi päätöksen tehdä myös tuomioistuin. Tuomioistuimen tekemä päätös ja sosiaalitoimen vahvistama tapaamisoikeussopimus ovat täytäntöönpantavissa, jos toinen vanhempi ei noudata sopimusta. 

3. Olen lapsemme etävanhempi. Lapsen lähivanhempi ei anna minun nähdä lasta sovitusti. Jos haen tapaamisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa, millä keinoin tuomioistuin voi pakottaa lähivanhemman noudattamaan sopimusta? 

Tuomioistuin voi määrätä toisen vanhemman noudattamaan tapaamisoikeussopimusta. Tuomioistuin voi tehostaa määräystä asettamalla uhkasakon. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista voidaan esimerkiksi sakon uhalla pakottaa luovuttamaan lapsi sovittuihin tapaamisiin. Joissain tilanteissa tuomioistuin voi määrätä lapsen jopa noudettavaksi sovittuihin tapaamisiin. Jos tuomioistuin katsoo, että täytäntöönpano ei todennäköisesti tule muuten onnistumaan, voi tuomioistuin määrätä myös täytäntöönpanon turvaamistoimia. Tällaisten toimien täytyy olla tarpeen myös lapsen edun suojelemiseksi. Täytäntöönpanon turvaamiseksi tuomioistuin voi esimerkiksi velvoittaa vanhempaa ilmoittamaan lapsen olinpaikan tai velvoittaa vanhemman olemaan sovitussa paikassa lasta noudettaessa. 

4. Voinko hakea tapaamisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa, kun etävanhempi ei suostu tapaamaan lastaan?

Etävanhempaa ei voi pakottaa tapaamaan lastaan, ellei hän sitä itse halua. Vaikka teillä olisi täytäntöönpanokelpoinen tapaamisoikeussopimus, ei sitä voi panna etävanhemman osalta tältä osin täytäntöön. On katsottu, että ei ole lapsen edun mukaista tavata vanhempaa, joka on pakotettu lapsensa tapaamiseen.

5. Hain tapaamisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Asia menee kuulemma täytäntöönpanosovitteluun. En halua mitään sovittelua, vaan päätöksen. Miksi asia menee sovitteluun, vaikka en ole sitä pyytänyt?

Yleensä lasta koskevissa asioissa pyritään ensin sovinnon löytämiseen. Lapsen edun kannalta on parempi, että vanhemmat tekevät sopimuksen yhteisymmärryksessä kuin, että tuomioistuin tekisi päätöksen heidän puolestaan. Tästä syystä käräjäoikeus laittaa asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Täytäntöönpanosovittelussa pyritään sovinnon saamiseen ulkopuolisen sovittelijan avulla. Täytäntöönpanosovittelu voidaan jättää toimittamatta vain tietyistä syistä, kuten silloin, jos aiemman sovittelun perusteella on selvää, ettei vanhemmat saa asiaa sovittua.