Minilex - Lakipuhelin

Ehdottoman ja ehdollisen vankeuden erot

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ehdoton ja ehdollinen vankeus eroavat toisistaan useamman piirteen osalta. Merkittävin ero lienee, että ehdoton vankeus on niin sanotusti välittömästi konkreettinen, sillä se suoritetaan vankilassa. Toinen merkittävä eroavaisuus on rangaistuksen ankaruus. Ehdotonta vankeutta käytetään tyypillisesti silloin, kun rikos on ollut hyvin vakava tai kun rikoksentekijä on syyllistynyt ehdollisen rangaistuksen aikana uusiin rikoksiin. Lyhytkin vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdottomana, mikäli tuomittu on osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä tai jos se on tarkoituksenmukaista rikollisen toiminnan estämiseksi tai keskeyttämiseksi. 

Ensikertalaiset pääsevät ehdottomassa vankeudessa ehdonalaiseen vapauteen, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu puolet. Muutoin ehdonalaiseen vapauteen pääsee, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu kaksi kolmasosaa. Ensikertalaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö ei ole rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Ehdoton vankeus voidaan tuomita elinkaudeksi tai määräajaksi. Määräaikaisena tuomitun vankeusrangaistuksen vähimmäispituus on 14 päivää ja enimmäispituus 12 vuotta. Yksittäisten rikossäännösten rangaistusasteikkojen on sijoituttava näiden rajojen sisään. Esimerkiksi pahoinpitelystä on rangaistuksena sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos henkilö on kuitenkin syyllistynyt useaan rikokseen, josta tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, sen enimmäispituus on kuitenkin 15 vuotta.

Ehdollisessa vankeudessa taas tuomioistuin tuomitsee tekijän kestoltaan määrättyyn vankeusrangaistukseen, mutta vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi tietyn mittaisen koeajan ajaksi. Jos tuomittu syyllistyy koeajan aikana rikokseen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen, voi tuomioistuin määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön. Ehdollinen vankeusrangaistus tulee kyseeseen silloin, kun rikoksesta säädetty vankeusrangaistus on enintään kahden vuoden mittainen. Tätä pidemmät vankeusrangaistukset ovat siis aina ehdottomia. Toisin kuin ehdottomassa vankeudessa, ei ehdolliseen vankeuteen sisälly ehdonalaisen vapauden käsitettä. 

Ehdollinen vankeus tulee silloin kyseeseen, kun rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus eivät edellytä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Mitä vakavampi rikos on ja mitä pidempi tuomittava rangaistus on, sitä epätodennäköisempää on, että rangaistus on ehdollinen. Lisäksi huomioon otetaan aiempien rikosten lukumäärä, uusimisnopeus ja rikosten suunnitelmallisuus. Ehdollista vankeusrangaistusta voi myös esimerkiksi puoltaa kohtuussyyt, kuten rikoksentekijän ikä tai vakava terveydentila. Kyse on lajinvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Laissa ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteistä ohjetta rangaistuksen lajivalintaan.

Ehdottoman ja ehdollisen vankeuden eroavaisuudet käsittävät etenkin rangaistuksen pituuden, kun ehdollinen vankeus voi olla enintään sen kolme vuotta ja ehdoton vankeus jopa elinkauden pituinen. Vankeusrangaistuksista selvästi yli puolet tuomitaan ehdollisina. Ehdollinen vankeus onkin Suomessa pääsääntöisesti lähtökohtana. 

Ehdollisessa vankeudessa koeaika alkaa kulua aina tuomion julistamisesta tai antamisesta. Kun taas ehdottomassa vankeusrangaistus lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin tuomittu menettää vapautensa vankeuden täytäntöönpanoa varten. Jos tuomittu on asian takia vangittuna, vankeusrangaistuksen suorittaminen alkaa sinä ajankohtana, jona täytäntöönpanon perusteena oleva tuomio on julistettu tai annettu. 

Ehdoton vankeus on rangaistuslajina se vakavampi ja konkreettisempi. Ehdollinen vankeus ei puolestaan välttämättä konkretisoidu lainkaan, sillä mikäli uusiin rikoksiin ei syyllistytä koeajan puitteissa, ehdollinen vankeus raukeaa. Ehdollista vankeutta voidaan kuitenkin tehostaa ja konkretisoida oheisseuraamuksilla, tehosteilla. Oikeusministeriön työryhmä on katsonut, että ehdolliseen vankeuteen on kohdistettu julkista painetta juuri sen vaikuttamattomuuden perusteella. Mahdolliset oheisseuraamukset ovat toimineet keinoina vähentää tätä julkista painetta. Ehdollinen vankeus yksinään verrattuna ehdottomaan vankeuteen on paljon kevyempi rangaistus. Oheisseuraamukset ovat vähentäneet tätä porrastusta. Erityisesti jos pohditaan ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä ja päädytään ehdolliseen, on oheisseuraamuksia lisätty tuomioon. Ehdoton vankeus on taas jo yksinään helposti riittävä. 

Sisällöllisesti ehdottomassa vankeusrangaistuksessa on kyseessä vapauden menettäminen tai sen rajoittaminen. Puolestaan ehdollisessa vankeudessa rangaistuksen sisältö käsittää vain eräänlaisen pelotteen, jolla pyritään vaikuttamaan tuomitun käyttäytymiseen. Tavoitteellisesti molemmilla rangaistuslajeilla on kuitenkin sama päämäärä, rikosten ehkäisy, johon myös koko rangaistusjärjestelmä tyypillisesti pyrkii. 

Lieventävät perusteet, kuten ensikertalaisuus ja rikokseton aika puoltavat ehdollista vankeutta. Törkeyttä lisäävät perusteet saattavat kääntää tuomioistuimen harkinnan ehdottoman vankeuden puoleen. Ehdolliseen tai ehdottomaan vankeuteen määrääminen liittyy molemmissa tapauksissa tuomioistuimen harkintaan.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Ehdoton vankeus suoritetaan vankilassa, kun taas ehdollinen vankeus lykätään koeajaksi. 

- Ehdottomassa vankeudessa menetetään tai rajoitetaan vapautta.

Varoitukset

- Mitä törkeämpi tai pidempi rangaistus teosta on säädetty rikoslaissa, sitä todennäköisempi on ehdoton vankeus.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]