- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdollinen vankeus tarkoittaa tuomion täytäntöönpanon lykkäämistä koeajaksi, joka on 1-3 vuoden pituinen. Jos tekijä syyllistyy kyseisenä aikana uudelleen rikokseen, voidaan hänen aikaisempi ehdollinen tuomio määrätä täytäntöönpantavaksi ehdottomana jäljellä olevalta ajaltaan. Jos tekijä ei syyllisty kyseisenä koeaikana uuteen rikokseen, tuomion täytäntöönpano ehdottomaksi raukeaa. Ehdollisen vankeuden muuttaminen ehdottomaksi on aina tuomioistuimen harkinnan varassa.
Ehdollinen vankeus voidaan panna täytäntöön ehdottomaksi vankeudeksi, jos tuomittu tekee koeaikana sellaisen rikoksen, josta seurauksena on tuomioistuimen mukaan ehdoton vankeus ja josta johtuva syyte on nostettu vuoden kuluessa varsinaisen koeajan päättymisestä. Tällöin puhutaan yhteisestä ehdottomasta vankeusrangaistuksesta, jossa myös ehdollinen vankeus määrätään täytäntöön uuden rangaistuksen ohella.
Tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä myös vain osan tuomiosta ehdottomana täytäntöönpantavaksi, sen loppuosan jäädessä ehdolliseksi. Tuomitulle on ilmoitettava sellaiset perusteet, joiden mukaan ehdollinen voidaan määrätä ehdottomaksi vankeudeksi.
Harkinnan arviointi
Ehdollisen vankeuden muuttaminen ehdottomaksi on aina tuomioistuimen harkinnan varassa. Ehdollinen vankeus määrätään ehdottomaksi oikeuskäytännön perusteella vain harvoin.
Tuomioistuin voi myös määrätä vain osan ehdollisista vankeusrangaistuksista ehdottomiksi. Tässä on siis kyse siitä, että rikos on tehty useamman ehdollisen vankeuden koeaikana. Tuomioistuin käyttää harkintaan perustuvaa arviointia, ja jokainen tapaus on aina yksilöllinen kokonaisuus.
Arvioinnissa on kyse kokonaisuuden arvioinnista, jossa useat seikat vaikuttavat harkintaan. Mikäli uusi rikos, josta seurauksena on ehdoton vankeus, on sama tai samankaltainen kun aikaisempi rikos, saatetaan ehdollinen muuttaa ehdottomaksi herkemmin. Kyse on henkilön lainkuuliaisuuden punnitsemisesta. Jos on syyllistynyt koeaikana samanlaiseen rikokseen, voidaan siitä päätellä, että henkilö käyttäytyy välinpitämättömästi ja ei osoita toiminnallaan lainkuuliaisuutta. Kun taas uusi rikos on poikkeava ja se ei ole verrattavissa aikaisempaan rikokseen, tulee ehdollisen määräämistä ehdottomaksi punnita erittäin harkitusti. Jos tuomioistuin siis päätyy arvioinnissa sellaiseen tulokseen, että henkilön toiminta on ilmentänyt välinpitämättömyyttä eikä hän ole ottanut opikseen aikaisemmasta ehdollisesta tuomiosta, ehdottoman rangaistuksen lisäksi voidaan myös ehdollinen määrätä täytäntöönpantavaksi.
Rikosten samankaltaisuus ei ole ainoa seikka, joka puoltaa ehdollisen määräämistä ehdottomaksi. Jos henkilö on syyllistynyt useisiin rikoksiin ehdollisen koeajan aikana, saatetaan ehdollinen hyvinkin laittaa täytäntöön ehdottomana. Rikosten jatkuva toistuminen otetaan siis yleensä vakavasti huomioon täytäntöönpanoa harkittaessa.
Jos uusi tai uudet rikokset ovat luonteeltaan kuitenkin varsin lieviä, tuomioistuimen harkinta mitä todennäköisemmin kääntyy sille kannalle, että uuden rikoksen ehdoton vankeus riittänee tuomioksi eikä aikaisempaa ehdollista vankeutta määrätä täytäntöönpantavaksi ehdottomana. Kun taas vakavamman ja törkeämmän rikoksen ollessa käsillä pohditaan ehdollisen vankeuden asettamista ehdottomaksi entistä vakavammin. Usein kuitenkin punnitaan uuden rikoksen suhdetta aikaisemman rikoksen luonteeseen, eikä näin ollen voida liikaa yleistää tiettyjä käytäntöjä. Jos taas uusi rikos on aivan eri kategoriaa kuin aikaisempi, josta oli seurannut ehdollinen vankeus, ei uuden rikoksen vakavuus ole kovin merkittävässä asemassa.
Yleisen käsityksen mukaan saatetaan helposti ajatella, ettei ensikertalaiselle voida määrätä ehdollista vankeutta ehdottomaksi. Vaikka uudesta rikoksesta määrätty ehdoton vankeus olisikin tuomitun ensimmäinen, se ei aseta yleistä periaatetta sille, ettei aikaisempaa ehdollista voisi määrätä ehdottomaksi.
Ensikertalaisuuteen liittyy usein nuori ikä. Suomen rikoslain mukaan tekijän ollessa rikoksen tekohetkellä alle 18 vuotta, ei häntä saa tuomita ehdottomaan vankeuteen kuin ainoastaan painavien syiden nojalla. Silloin harkitaan erittäin tarkkaan, edellyttääkö uusi rikos välttämättä ehdotonta vankeusrangaistusta myös siis ehdollisen osalta.
Uusi rikos ja kulunut koeaika
Uuden rikoksen ja kuluneen koeajan pituudella näyttäisi olevan yhteys ja vaikutus ehdollisen vankeuden täytäntöönpanoon. Mitä vähemmän on siis kulunut aikaa rikosten välillä, on ehdollisen määräämistä ehdottomaksi harkittava vakavammin. Jos lisäksi aikaisemmin mainitut seikat yhdistyvät esimerkiksi niin, että tekijä on syyllistynyt koeajan alussa samaan rikokseen, on jo verrattavasti hankalampaa löytää seikkoja, jotka olisivat ehdotonta vastaan. Toinen jo vakavampi tilanne voisi olla se, että tekijä ei olisi ensikertalainen, uusi rikos olisi tapahtunut koeajan alussa ja se olisi luonteeltaan törkeä. Toisinaan jos uusi rikos on tapahtunut koeajan loppuvaiheilla, voi ehdollisen täytäntöönpano ehdottomaksi tulla kysymykseen muiden painavien seikkojen ollessa läsnä. Ehdollinen voidaan jossain tapauksissa määrätä täytäntöönpantavaksi vain osittain.
Ehdollisen vankeuden osittainen täytäntöönpano voi tulla silloin kyseeseen, kun pelkkää uuden rikoksen ehdotonta tuomiota ei katsota tarpeeksi ankaraksi, ja toisaalta ehdollisen määrääminen kokonaan täytäntöönpantavaksi aiheuttaisi kohtuuttoman pitkän vankeusrangaistuksen. Ehdollisen vankeuden määrääminen ehdottomaksi ei vaadi syyttäjän vaatimusta, laissa ei ole sellaista säännöstä, joka sitä vaatisi. Tuomioistuin voi ottaa asian omasta aloitteestaan esille, mutta ei voi sitä kuitenkaan vaatia omasta aloitteestaan jos syyttäjä ilmoittaa, että ei vaadi ehdollista täytäntöönpantavaksi. Kun ehdollisen vankeuden tuomio on vailla lainvoimaa, ei sitä voi määrätä täytäntöönpantavaksi ehdottomana.
Kokonaisuudessaan ehdollisen täytäntöönpanoon vaikuttavat vanhasta rikoksesta uuteen rikokseen kulunut aika, tekijän ensikertalaisuus ja nuori ikä. Näiden seikkojen vaikutus on nähtävissä oikeuskäytännöstä. Myös uuden rikoksen törkeydellä ja moitittavuudella on tietyissä tapauksissa ehdollisen täytäntöönpanoa puoltava vaikutus.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ehdollisen vankeuden täytäntöönpanossa arvioidaan henkilön lainkuuliaisuutta.
- Ehdollinen vankeus voidaan tietyissä tapauksissa määrätä vain osaksi ehdottomaksi.
Varoitukset
- Myös ensikertalaisen ehdollinen vankeus voidaan määrätä ehdottomaksi.
- Uuden rikoksen ollessa samankaltainen tai verrattavasti vakavampi, tulee ehdollisen määrääminen ehdottomaksi herkemmin kyseeseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa