- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdoton ja ehdollinen vankeus kuuluvat päärangaistuslajeihin Suomessa. Ehdottomalla vankeudella tarkoitetaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Ehdoton vankeus tarkoittaa siis vankeusrangaistuksen määräämistä vankilassa suoritettavaksi. Ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välinen harkinta tapahtuu rikoksen kokonaisarvioinnin perusteella. Ehdollisessa vankeudessa tuomion täytäntöönpanoa lykätään tuomioistuimen määräämäksi koeajaksi. Ehdollinen vankeus sijoittuu ankaruudessaan sakkorangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun väliin. Esimerkiksi sakkoa voidaan käyttää myös tehosteena ehdollisessa vankeudessa. Kun harkitaan ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä, puhutaan lajivalinnasta. Ehdollinen vankeus on varoitus siitä, että vankeusrangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön koeajalla tehdyn rikoksen johdosta.
Vankeusrangaistus tuomitaan ehdottomassa vankeudessa joko määräaikaisena tai elinkautisena. Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta tai yhteistä rangaistusta määrättäessä 15 vuotta. Suomessa elinkautinenkaan ei käytännössä välttämättä tarkoita elinkautista, vaan elinkautisestakin on mahdollista vapautua ehdonalaiseen vapauteen. Ehdotonta vankeutta suorittava vanki pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin on suorittanut hänelle määrätyn rangaistuksen kokonaan. Helsingin hovioikeus voi aikaisintaan 12 vuoden päästä vankeuden alkamisajankohdasta määrätä, että elinkautisvanki pääsee ehdonalaiseen vapauteen. Nuoren tekijän ollessa kyseessä vastaava määräys voidaan tehdä 10 vuoden jälkeen. Ehdoton vankeus voi päättyä myös silloin, kun tasavallan presidentti armahtaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitun.
Rikoksentekijä, joka tuomitaan pituudeltaan enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, voidaan tuomita sen sijasta yhdyskuntapalveluun, tietyin edellytyksin tosin.
Suomen rikoslain mukaan, kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Määräaikaa, jonka ajaksi tuomiota lykätään, kutsutaan koeajaksi ehdollisessa vankeudessa. Mikäli tuomittu käyttäytyy lainkuuliaisesti määrättynä koeaikana, ei vankeusrangaistus konkretisoidu. Jos tuomittu kuitenkin syyllistyy koeajan aikana sellaiseen rikokseen, josta tuomittaisiin ehdotonta vankeutta, tulee ehdollisen täytäntöönpano ajankohtaiseksi. Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.
Ehdollinen vankeus on ikään kuin vakava varoitus tuomitulle. Ehdollisen vankeuden ohella voidaan tuomita oheisseuraamuksia ankaroittamisperusteena, esimerkiksi sakkoa tai yhdyskuntapalvelua. Erinäiset oheisseuraamukset tulevat etenkin silloin kysymykseen, kun harkitaan ehdollisen ja ehdottoman välillä, mutta päädytään ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa kulua tuomion julistamisesta tai antamisesta. Rangaistus raukeaa, jollei sitä määrätä täytäntöönpantavaksi. Kysymys on aina kokonaisuuden harkinnasta ja rikoksen kokonaiskuvasta eli kahdenkin vuoden vankeusrangaistus voidaan tarvittaessa määrätä vielä ehdolliseksi.
Mitä lähempänä kahden vuoden rajaa ollaan, sitä todennäköisempää on ehdoton vankeus. Yli kahden vuoden rangaistusta ei voida määrätä enää ehdollisena. Pääsääntöisesti lyhyet rangaistukset tuomitaan ehdollisena. Kahden vuoden rangaistuksen tuomitsemiseen ehdollisena tulee jo olla sellaisia perusteita, jotka sitä ehdottomasti puoltaisivat. Näihin perusteisiin voidaan lukea tekijän ensikertalaisuus kyseisessä rikoksessa, muu rikostausta, nuori ikä ja muut olosuhteet. Lainvalmistelutöissä on katsottu, että kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena, jollei rikoksen vakavuus taikka tekijän syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Jos tekijä on ollut rikoksen tekohetkellä alle 18-vuotta, ei ehdotonta vankeusrangaistusta saa määrätä kuin erityisen painavista syistä.
Ehdottoman ja ehdollisen rangaistuksen määräämiseksi käytetään mittausperusteita, kuten ankaruus-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteita. Ensikertalaisuus ja nuori ikä ovat tyypillisimpiä lieventämisperusteita. Myös tietyillä henkilökohtaisilla olosuhteilla voi olla merkitystä ehdotonta tai ehdollista vankeutta määrättäessä. Tällaisiin voi lukeutua esimerkiksi vakava sairaus ja heikentynyt harkintakyky, jonka johdosta rikokseen on syyllistytty. Lopullisen ratkaisun tekee kuitenkin tuomioistuin, ja päättää viimekädessä mitkä seikat todellisuudessa huomioidaan arvioinnissa. Erityinen säännös kohtuullistamisperusteista on kirjattu lakiin.
Ehdoton vankeus tulee kysymykseen, kun rangaistus on yli kaksi vuotta, mutta se ei tarkoita, ettei ehdoton vankeus voisi tulla kysymykseen myös silloin, kun säädetty vankeusrangaistus on rikoslain mukaan alle kaksi vuotta. Rikoksen laji, törkeys ja moitittavat seikat ovat tässä ratkaisevassa asemassa.
Ehdollinen rangaistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1918. Suomessa ehdollinen vankeus on tyypillisesti lähtökohtana, sillä on haluttu antaa tuomitulle vielä mahdollisuus osoittaa lainkuuliaisuutensa. Ehdollinen vankeus ei välttämättä tunnu todelliselta ja konkreettiselta rangaistukselta, mutta ehdollisestakin vankeudesta tulee kuitenkin merkintä rikosrekisteriin, ja se saattaa vaikuttaa henkilön sosiaaliseen leimautumiseen.
Ehdottomaan vankeuteen tuomitun rangaistus alkaa konkretisoitua, kun yhdyskuntaseuraamustoimisto ottaa yhteyttä. Lähtökohtaisesti ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu sijoitetaan sen rikosseuraamusalueen vankilaan, jossa hänen kotikuntansa sijaitsee. Mikäli tuomitulla ei ole vakinaista kotikuntaa Suomessa, täytäntöönpanoyksikkö lähettää täytäntöönpanokirjat siihen arviointikeskukseen, jonka toimialueella rangaistuksen tuominnut tuomioistuin sijaitsee. Ehdottomaan tuomittua ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja muu turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Alle 18-vuotiasta vankia ei sijoiteta vankilaan täysi-ikäisten kanssa, ellei hänen etunsa vaadi muuta.
Ehdottomassa vankeudessa tuomitulle järjestetään kuulemistilaisuus, jossa laaditaan rangaistusajan suunnitelma sekä tehdään päätös ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta. Täytäntöönpanolle voi hakea sosiaalisin perustein myös lykkäystä. Tuomitulla on myös mahdollisuus vaikuttaa vankilaansijoittamispäivään edistävästi. Syyttömästi ja perusteettomasti tuomittu on oikeutettu hakemaan korvauksia.
Pitkä edeltänyt rikokseton aika, jolloin elämäntilanne on muuttunut kehityksen suuntaan, puhuu yleensä ehdollisen vankeuden puolesta, sillä ehdoton vankeus voisi vaikuttaa negatiivisesti tapahtuneeseen kehitykseen. Samoin pitkä esitutkintavankeus puhuu ehdollisen vankeuden puolesta. Ehdoton vankeus on luonteeltaan se ankarin rangaistusmuoto, johon voidaan päätyä, ja yleensä myös viimesijainen. Se voi tulla ajankohtaiseksi myös silloin, kun toisen rangaistuksen sääntöjä tai ehtoja on rikottu toistuvasti tai vakavasti.
Ehdoton ja ehdollinen vankeus ovat rangaistuslajeja, missä ehdoton vankeus on vankilassa suoritettava rangaistus. Ehdollinen vankeus voi muuttua ehdottomaksi, kuten muutkin rangaistuslajit tietyissä tapauksissa. Ehdollinen vankeus toimii vankeudelle vaihtoehtoisena rangaistusseuraamuksena. Voidaan todeta, että tuomioistuimella on melko laaja harkintavalta rangaistuslajin valinnassa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ehdollisen vankeuden täytäntöönpanoa lykätään koeajaksi.
- Määräaikaista ehdotonta vankeutta voidaan määrätä vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta.
Varoitukset
- Alle kahdenkin vuoden vankeus voidaan tuomita ehdottomana olosuhteiden niin vaatiessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa