- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdollinen vankeus on usein lähtökohta. Rikoslain mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ehdollinen vankeus merkitsee sitä, että tuomioistuin tuomitsee tekijän kestoltaan määrättyyn vankeusrangaistukseen, mutta vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi tietyn koeajan ajaksi. Jos tuomittu syyllistyy koeaikana rikokseen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen, voi tuomioistuin määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön. Ankaruudessaan ehdollinen vankeus sijoittuu sakkorangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun väliin. Ehdollista vankeutta ei tule sekoittaa ehdonalaiseen vapauteen, johon vanki tietyin edellytyksin päästetään, kun hän on suorittanut tietyn osan vankeusrangaistuksestaan.
Ehdollista vankeusrangaistusta harkittaessa kiinnitetään huomiota ensinnäkin rikoksen vakavuuteen ja tekijän syyllisyyteen. Mitä vakavampi rikos on ja mitä pidempi tuomittava rangaistus on, sitä epätodennäköisempää on, että rangaistus määrättäisiin ehdollisena. Ensimmäisen rajan asettaa jo kahden vuoden yläraja. Eli jos vankeusrangaistus on yli kaksi vuotta, sitä ei voida tuomita ehdollisena. Lähtökohtaisesti lyhyissä rangaistuksissa perusolettamana on, että rangaistus tuomitaan ehdollisena. Jos taas rangaistus on lähellä kahden vuoden ylärajaa, olettama kääntyy toisin päin. Tällöin täytyy siis olla erityisiä perusteita, jotta rangaistus voitaisiin tuomita ehdollisena.
Huomioon otetaan myös tekijän aikaisemmat rikokset. Jos aiempia rikoksia on useita, se osoittaa usein piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Harkinnassa vaikuttaa muun muassa rikosten lukumäärä, suunnitelmallisuus ja uusimisnopeus. Myös rikoksentekijän ikä vaikuttaa rangaistukseen. Lain mukaan alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita ehdotonta vankeusrangaistusta, elleivät painavat syyt niin vaadi. Vankeuden käyttöä on haluttu rajoittaa nuorten kohdalla, sillä nuoren koulunkäynti tai työharjoittelu voi keskeytyä ja nuori voi vieraantua kotiympäristöstä sekä saada haitallisia vaikutteita vankilassa. Ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöön vaikuttavat myös erilaiset kohtuus- ja tarkoituksenmukaisuussyyt.
Jos ehdollista vankeutta yksinään pidetään riittämättömänä rangaistuksena, voidaan sen ohessa tuomita oheissakko tai yhdyskuntapalvelua. Oheissakko voidaan tuomita silloinkin, kun sakko ei rikoslain mukaan lukeudu kyseisen rikoksen rangaistuslajeihin. Lisäksi rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan ehdollisen vankeuden lisäksi tuomita valvontaan. Oheissakko tulee maksaa joka tapauksessa ja sitä ei saa takaisin, vaikka ehdollinen vankeus määrättäisiinkin myöhemmin vankilatuomioksi.
Ehdollinen vankeus on mahdollista määrätä myös vain osaksi täytäntöönpantavaksi, missä rangaistus jää silloin muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin. Tapauksessa, jossa ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukauden pituinen tai pidempi, voidaan tuomita 14-90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Toisaalta jos taas koeaikana ei syyllisty uusiin rikoksiin, ehdollinen rangaistus raukeaa. Niin sanottu yhteinen vankeusrangaistus voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa koeaikana on tehty rikos, josta tuomittaisiin ehdottomaan vankeuteen. Tällöin siis myös ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöön uuden rangaistuksen ohella.
Ehdollista vankeutta puoltavat seikat
Kun harkitaan ehdollisen vankeuden asettamista, on kyseessä ehdollisen ja ehdottoman vankeuden puolesta ja vastaan puhuvien seikkojen punninta. Kuten edellä todettu, ehdollisen vankeuden asettamiselle on kahden vuoden yläraja, mikä tarkoittaa sen mahdollisen käytön heikkenemistä ja rajoittumista kun rikoksen törkeys ja rangaistuksen pituus kasvaa.
Rangaistuksen törkeyden ja lievän muodon väliset mittaamisperusteet ovat sovellettavissa myös ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen asettamisen punnintaan. Näillä perusteilla tarkoitetaan ankaruus-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteita.
Ensikertalaisuus on yleinen ehdollista vankeutta puoltava seikka, johon vedotaankin usein sen ollessa käsillä. Rikoksesta epäillyn nuori ikä on myös ehdollista vankeutta puoltava seikka ja se myös usein liittyy ensikertalaisuuteen.
On kuitenkin tarpeellista huomioida, että tapaukset ovat yksityiskohtaisia ja aina arvioidaan kokonaisuus. Näin ollen edellä mainitut seikat on syytä aina tasapainottaa muiden rikoksessa kyseessä olevien seikkojen kanssa. Usein onkin niin, että toiminnan vakavuus ja törkeys saavat enemmän painotusta ja rikoksesta saatetaan sen takia antaa ehdoton tuomio, vaikka kyseessä siis olisikin ensikertalainen tai nuori tekijä. Tuomitun aikaisempi rikostausta on myös ehdollista tuomiota vastustava peruste.
Pääsääntönä voidaan pitää oletusta, että ensikertalainen tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Myös toisinaan niissä tilanteissa, kun syntyy huomattavaa vahinkoa, on rangaistusta pidetty ehdollisena. Esimerkiksi törkeät huumausainerikokset ja rattijuopumusrikokset ovat kuitenkin tässä yhteydessä usein poikkeavia, joissa ensikertalainen voitaisiin tuomita ehdottomaan vaikka korkean veren alkoholipitoisuuden takia tai muiden merkittävien ja erityisen moitittavien seikkojen vuoksi. Myös joissakin muissa vakavissa rikoksissa voidaan ensikertalainen tuomita ehdottomaan vankeuteen.
Nuori ikä otetaan pääsääntöisesti huomioon arviointia tehdessä. Jos harkinnassa on kahden vuoden ehdoton tuomio alle 18-vuotiaalle, tarvitaan jo hyvin painavia syitä. Alle 18-vuotiaaksi luetaan henkilö, joka on ollut rikoksen tekohetkellä alle 18 vuotta.
Myös erityiset perusteet voivat tulla tietyissä tapauksissa kyseeseen. Näissä tilanteissa mahdollisia ovat esimerkiksi vakava elämäntilanne, kuten vakava sairaus tai pitkään kestänyt aika, jolloin tekijä ei ole syyllistynyt mihinkään rikoksiin. Elämäntilanteella ja tietyillä olosuhteilla on siis merkitystä tuomittavan kannalta.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välinen harkinta tapahtuu kuitenkin kokonaisarvioinnin perusteella. Tuomitun kannalta ehdollinen vankeus tarkoittaa lievempää rangaistusta ja siitä aiheutuvaa kärsimystä. Yhteiskunnan näkökulmasta ehdollinen vankeus vähentää yhteiskunnan kustannuksia, sillä vankilat ovat merkittävä resurssi. Kuitenkaan yhteiskunnan tarkoituksena ei varmasti ole ainoastaan kustannusten vähentäminen vaan perimmäinen tarkoitus linkittyy yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämiseen yhteiskunnassa.
Vaikka ehdollinen rangaistus ei välttämättä kuulosta vakavalta ja aina niin todelliselta rangaistukselta, se kuitenkin merkitään rikosrekisteriin. Tämä on tuomitulle haitta ja vahinko, jonka hän joutuu ottamaan harteilleen syyllistyessään rikokseen.
Rikoksen vakavuus, moitittavuus ja rangaistuksen pituus ovat keskeisiä arvioitaessa ehdollisen ja ehdottoman välillä. Myös yksittäisissä tapauksissa vakaa elämäntilanne voi saada painoarvoa niin, että ollaan lähempänä ehdollista vankeutta. Yksittäisten tapausten arviointiin vaikuttaa myös henkilön edeltävä rikostausta. Pääsääntönä on siis se, että ehdollinen vankeus on lähtökohtana, mutta siitä voidaan poiketa tuomioistuimen päätöksellä kun olosuhteet sitä vaativat.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Nuorelle ensikertalaiselle annetaan usein ehdollinen tuomio, vaikkakin poikkeuksia on.
Varoitukset
- Aikaisempi rikostausta vaikeuttaa ehdollisen vankeuden asettamista tuomioistuimessa.
- Ensikertalaiselle ei aina anneta ehdollista vankeustuomiota, etenkin moitittavissa tapauksissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa