» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilö A oli osallistunut yrityksen B järjestämään suunnittelukilpailuun, ja hänen suunnittelemansa koru oli palkittu. A oli saanut palkinnoksi rahasumman, ja yritys oli päättänyt lunastaa korun malliksi. A:n ja yrityksen välillä oli solmittu sopimus, joka oikeutti yrityksen valmistamaan ja myymään A:n suunnittelemia malleja rojaltimaksuja vastaan.
A nosti kanteen raastuvanoikeudessa, sillä A:n mukaan yritys B ei ollut maksanut korvausta valmistamistaan ja myymistään koruista, jotka pohjautuivat A:n suunnittelemaan kilpailukoruun. A:n mukaan hänen nimeään ei myöskään ollut ilmoitettu korujen yhteydessä tekijänoikeuslain edellyttämällä tavalla hyvän tavan mukaisesti. Raastuvanoikeus katsoi, ettei osapuolten solmima sopimus rojaltimaksuineen koskenut kilpailukorua, vaan kyseisen korun tekijänoikeus oli siirtynyt yritys B:lle kilpailuvoiton myötä. Hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei tekijänoikeus koruun ollut pelkän kilpailuun osallistumisen tai palkinnon voittamisen perusteella siirtynyt yritykselle B. Yritys ei ollut kilpailun yhteydessä ilmoittanut, että kilpailutöiden tekijänoikeudet siirtyisivät sille, eikä tätä myöskään voitu pitää yleisenä käytäntönä. A:n ja yrityksen solmiman sopimuksen tulkittiin koskevan myös kilpailukorua, koska sopimuksessa ei yksilöity, mitä malleja sillä tarkoitettiin. Tämän vuoksi yrityksen olisi tullut maksaa rojaltit myös kilpailukorun osalta.
Tekijän nimeämisen osalta korkein oikeus kuitenkin katsoi yrityksen menetelleen hyvän tavan mukaisesti. A:n nimeä ei ollut mainittu jokaisen korun teoskappaleen yhteydessä, mutta nimi mainittiin mm. yrityksen esitteissä, tiedotuksessa ja mainonnassa. Nimen ilmoittamisen hyvän tavan mukaisuutta arvioitaessa huomioidaan kyseessä olevan alan tapa, eikä tässä tapauksessa katsottu, että korualalla suunnittelijan nimeäminen jokaisen korun kappaleen yhteydessä olisi yleinen tapa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa