» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse A:n myymistä videokaseteista ilman tekijänoikeuden lupaa. Asiassa jäi tutkittavaksi oli A myynnillään syyllistynyt lainvastaiseen teosten kappaleiden levittämiseen yleisön keskuuteen.
A oli B Oy:n nimissä myynyt C:lle 60 kappaletta videokasetteja ilman tekijänoikeudet omistavan Finnkino Oy:n lupaa. Samassa kaupassa oli myyty myös muutama hylly. Käräjäoikeuden mukaan C oli ostanut A:lta irtaimistoa eikä liiketoimintaa. Tästä syystä A syyllistyi tekijänoikeusrikkomukseen ja oli korvausvelvollinen.
Hovioikeus katsoi, että A oli kaupan yhteydessä lopettanut videokasettien vuokraustoiminnan ja näin ollen kaupassa oli kyse liikkeen osan luovutuksesta. Tästä syystä A ei tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkonut tekijänoikeuden suojaksi annettuja säännöksiä. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja poisti A:n korvausvelvollisuuden.
Korkein oikeus katsoi ettei A:n myymä irtaimisto muodostanut sellaista erityistä osaa liikkeestä, että se voitaisiin katsoa liikkeen osan luovutukseksi. Ratkaistavaksi jäi kuitenkin voitiinko videokasettien luovuttamista pitää tekijänoikeuslain mukaisena rangaistavana toimena. Vaikka A olikin myynyt kasetit C:lle ei A näin toimimalla ollut levittänyt kasetteja vuokraamalla tai muulla tavoin yleisön keskuuteen taikka muutoinkaan tekijänoikeuslain vastaisesti käyttänyt videokasetteja. Korkein katsoi, että rikosoikeudellisen laillisuusperiaate vaati lain täsmällistä rikkomista. Eli toisin sanoen A ei suoranaisesti syyllistynyt laissa kiellettyyn toimenpiteeseen. Sen johdosta A ei ollu rikkonut tekijänoikeuslakia siten, että hän olisi korvausvelvollinen. Korkein oikeus ei siis muuttanut hovioikeuden lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa