Minilex - Lakipuhelin

Miten asunto jaetaan avioerossa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioerossa asunto jaetaan joko osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, asunnon arvo otetaan mukaan laskelmaan ja nettovarallisuus tasataan tasingolla. Asunto ei siis siirry automaattisesti puoliksi, vaan usein toinen puoliso lunastaa toisen osuuden. Jos avio-oikeus on suljettu pois avioehdolla, kumpikin pitää oman omaisuutensa ja yhteinen asunto jaetaan omistusosuuksien mukaan. Tuomioistuin voi määrätä, kumpi saa asua yhteisessä kodissa ennen jakoa.
 

Ositus vai omaisuuden erottelu

  • Ositus toimitetaan, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti puoliksi.
  • Omaisuuden erottelu toimitetaan, kun avio-oikeutta ei ole, esimerkiksi täyden avioehdon vuoksi. Erottelussa sovelletaan soveltuvin osin eräitä ositusta koskevia säännöksiä (avioliittolain 107 §).
     

Ositus ja erottelu rinnakkain

  • Mitä jaetaan: osituksessa avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo, erottelussa kukin pitää omansa.
  • Asunnon asema: osituksessa asunto on osa laskelmaa, erottelussa se jaetaan omistusosuuksien mukaan.
  • Tasinko: osituksessa enemmän omistava maksaa tasinkoa, erottelussa tasinkoa ei makseta.
  • Sovittelu: kummassakin voidaan sovitella, jos lopputulos olisi kohtuuton (103 b §).
     

Miten ositus lasketaan

  1. Selvitetään kummankin puolison varat ja velat.
  2. Vähennetään kunkin puolison varoista hänen velkansa.
  3. Lasketaan avio-oikeuden alainen nettovarallisuus.
  4. Nettovarallisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi.
  5. Enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa.

Tasinko maksetaan rahana tai muulla omaisuudella. Se, että toinen tarvitsee asuntoa enemmän, ei yleensä ratkaise omistusta. Usein sovitaan, että toinen jää asuntoon ja lunastaa toisen osuuden. Jos haluat juristin laativan lunastuksesta sopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Avio-oikeudesta vapaa asunto

Avio-oikeutta ei ole omaisuuteen, josta on avioehtosopimuksella tai lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä niin määrätty, eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen (avioliittolain 35 §). Pelkkä se, että asunto on hankittu ennen avioliittoa tai saatu perintönä tai lahjana, ei poista avio-oikeutta. Ennen avioliittoa hankittu tai perintönä saatu omaisuus voi kuitenkin vaikuttaa osituksen sovitteluun.

Avioehto tehdään kirjallisesti, päivätään ja allekirjoitetaan, ja kaksi esteetöntä todistajaa oikeaksi todistaa sen. Se tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa (avioliittolain 42–44 ja 66 §). Jos et ole varma, onko avioehtonne voimassa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
 

Kuka saa asua kodissa ennen jakoa

Tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä, että enemmän asunnon tarpeessa oleva puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja toinen muuttaa pois. Määräys koskee vain asumista, ei omistusta. Se raukeaa, kun ositus tai erottelu on lainvoimaisesti toimitettu, ja on voimassa enintään kaksi vuotta (avioliittolain 24 §).
 

Sovittelu

Ositusta tai erottelua voidaan sovitella, jos lopputulos olisi kohtuuton tai johtaisi perusteettomaan taloudelliseen etuun. Arvioon vaikuttavat esimerkiksi avioliiton kesto, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttaminen (avioliittolain 103 b §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voiko teidän osituksessanne vaatia sovittelua.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Määräaika: avio-oikeus voi vanhentua

Avioliittolain 1.6.2026 voimaan tulleiden 103 c ja 103 d §:n mukaan avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, jollei vanhentumista katkaista hakemalla pesänjakajaa. Puolisot voivat sopia pidemmästä ajasta. Ennen lain voimaantuloa purkautuneissa avioliitoissa avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.6.2031.
 

Verot, kun asunto jaetaan

Osituksessa saadusta asunnosta ei makseta varainsiirtoveroa, paitsi siltä osin kuin vastikkeena käytetään muuta kuin jaettavaa omaisuutta, esimerkiksi uutta lainaa. Elatusavun kertamaksua ei lueta tällaiseksi vastikkeeksi. Yhteisomistuksen purkaminen on myös verotonta (varainsiirtoverolain 4 §:n 3 momentti ja 15 §:n 3 momentti).

Jos osituksessa saatu asunto myydään myöhemmin, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositusta edeltäneestä saannosta, mutta oman asunnon verovapauden asumisaika siitä, kun alat asua asunnossa (tuloverolain 46 §:n 2 momentti ja 48 §:n 3 momentti).
 

Korkeimman oikeuden ratkaisuja

KKO 2003:29: Avioliitto oli kestänyt noin kuukauden ennen toisen puolison kuolemaa, ja ositettava omaisuus oli lähes kokonaan kuolleen puolison ennen yhteiselämää hankkimaa asunto-osakeosuutta. Ositusta soviteltiin, koska leski olisi muuten saanut perusteetonta etua.

KKO 2010:92: Puolisot tekivät ositussopimuksen avioeron ollessa vireillä, mutta jatkoivat avioliittoa vielä lähes 17 vuotta. Lähtökohtana oli, että aiempi ositus sitoi edelleen. Uutta ositusta ei määrätty toimitettavaksi, vaan pesänjakaja määrättiin toimittamaan omaisuuden erottelu.

KKO 2026:15: Puolisoilla oli täysi avioehto. He ostivat asunnon puoliksi. Toinen maksoi käteiskauppahinnan, ja toisen piti maksaa yhtiölainaosuus, mutta hän maksoi siitä vain pienen osan ennen asunnon myyntiä. Myyntihinta jaettiin puoliksi. Korkein oikeus katsoi, että hänen oli palautettava saamansa perusteeton etu, eikä erottelua soviteltu hänen hyväkseen (äänestys).

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: lyhyessä liitossa tasinkoa voidaan rajoittaa, avioehtokaan ei suojaa perusteettomalta edulta, ja aiempi ositus sitoo lähtökohtaisesti, vaikka liitto jatkuisi, joten myöhemmin kertyneestä omaisuudesta tehdään vain erottelu.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Asunnon arvo on 300 000 euroa ja yhteinen asuntolaina 200 000 euroa, puolisot omistavat sen puoliksi. Muuta omaisuutta ei ole. Nettovarallisuus on kummallakin 50 000 euroa, joten tasinkoa ei makseta. Jos toinen haluaa jäädä asuntoon, hän lunastaa toisen osuuden 50 000 eurolla ja ottaa lainan vastattavakseen.

Esimerkki 2: Anna omistaa asunnon yksin, nettoarvo 120 000 euroa. Mikolla on säästöjä 20 000 euroa. Ilman avioehtoa yhteinen nettovarallisuus on 140 000 euroa, ja kummallekin kuuluu 70 000 euroa. Anna maksaa Mikolle tasinkoa 50 000 euroa. Anna saa pitää asunnon.

Esimerkki 3: Puolisoilla on täysi avioehto ja asunto puoliksi. Erottelussa kumpikin saa puolet asunnon nettoarvosta. Jos toinen on maksanut selvästi enemmän, perusteeton etu voidaan joutua palauttamaan.

 

Näin etenet

  1. Selvitä, onko teillä avioehto ja onko se rekisteröity.
  2. Listaa kummankin varat ja velat.
  3. Hanki arvio asunnon hinnasta ja tieto mahdollisen lainan suuruudesta.
  4. Sopikaa, kumpi jää asuntoon ja miten toinen lunastetaan.
  5. Tehkää kirjallinen ositus- tai erottelukirja.
  6. Jos sopu ei synny, hakekaa käräjäoikeudelta pesänjakajaa.
  7. Muista 10 vuoden vanhentumisaika.
     

Säilytä nämä asiakirjat

  • avioehtosopimus ja rekisteröintitodistus
  • kauppakirja ja isännöitsijäntodistus
  • asuntolainan velkakirja ja saldotodistus
  • lahjakirjat, testamentit ja perukirjat
  • ositus- tai erottelukirja
     

Milloin juristista on hyötyä

  • kun ette pääse sopuun asunnon arvosta tai lunastuksesta
  • kun avioehto tai lahjakirjan ehto on epäselvä
  • kun liitto on ollut lyhyt ja toinen toi omaisuuden avioliittoon
  • kun toinen puoliso on maksanut asunnosta selvästi enemmän
  • kun tarvitaan pesänjakaja
     

Kysymyksiä ja vastauksia

Saako kumpikin puoliso puolet asunnosta?

Ei automaattisesti. Osituksessa tasataan koko nettovarallisuus, ei yksittäistä asuntoa. Asunto voi jäädä toiselle, joka maksaa tasinkoa tai lunastaa toisen osuuden.

Kuuluuko ennen avioliittoa ostamani asunto ositukseen?

Kuuluu, ellei avio-oikeutta ole suljettu pois avioehdolla. Sovittelu voi kuitenkin tulla kyseeseen, jos liitto on lyhyt.

Voinko jäädä asumaan kotiin eron ajaksi?

Tuomioistuin voi määrätä, että enemmän asunnon tarpeessa oleva saa jäädä. Määräys ei ratkaise omistusta.

Maksetaanko osituksessa varainsiirtoveroa?

Ei yleensä. Veroa maksetaan vain, jos toisen osuus maksetaan muulla kuin jaettavalla omaisuudella.

Voiko osituksen tehdä vuosien päästä?

Voi, mutta avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua avioerosta, ellei pesänjakajaa haeta sitä ennen. Vanhemmissa eroissa määräaika päättyy aikaisintaan 1.6.2031.

Suojaako avioehto aina?

Avioehto rajaa avio-oikeuden, mutta erottelua voidaan sovitella, ja perusteeton etu voidaan joutua palauttamaan.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa