Minilex - Lakipuhelin

Myöntämisen merkitys vahingonkorvauksen määrässä - KKO:2013:71

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Oikeudenkäyntimenettely
    Myöntäminen
    Vahingonkorvaus
    Velallisen rikos
    törkeä velallisen epärehellisyys

 Tapauksessa A oli Finn Lattiat Oy -nimisen yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä ja tosiasiallisena toimijana yhdessä ja yhteisymmärryksessä toisen vastaajan kanssa ilman hyväksyttävää syytä lahjoittanut tai muuten luovuttanut yhtiön omaisuutta 45 521,69 euron arvosta. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eira, Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö ja Verohallinto vaativat rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena yhteensä 49 944,61 euroa. A kiisti korvausvaatimuksen perusteiltaan, mutta myönsi ne määriltään oikeiksi.

Käräjäoikeus katsoi, että A oli syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen, mutta katsoi ilman hyväksyttävää syytä luovutetun omaisuuden arvoksi 42 941,99 euroa. Käräjäoikeus velvoitti A:n korvaamaan asianomistajille niiden vaatimat määrät kokonaisuudessaan hänen myönnettyään ne määriltään oikeiksi. Hovioikeus taas katsoi, että yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä luovutetun omaisuuden arvo oli 36 889,94 euroa. Koska A oli myöntänyt asianomistajien korvausvaatimukset määriltään oikeiksi, hovioikeus velvoitti A:n korvaamaan asianomistajille niiden vaatimat määrät kokonaisuudessaan. Hovioikeus katsoi, ettei A ollut esittänyt myöntämisen peruuttamiselle hyväksyttävää syytä.

Korkein oikeus katsoi, että A:n ei ole selvitetty tarkoittaneen käräjäoikeudessakaan myöntää asianomistajien korvausvaatimuksia täysimääräisinä siinä tilanteessa, että syyte joltakin osin hylätään. A:n hovioikeudessa esittämät kannanotot osoittavat, että tämä ei ole ollut hänen tarkoituksensa. Siten A:n hovioikeudessa esittämää kannanottoa korvausvaatimuksiin ei ole tarvetta arvioida myöntämisen peruuttamisena. A on lisäksi Korkeimmassa oikeudessa vaatinut korvausvastuunsa alentamista niin, ettei hänen korvausvastuunsa ylitä yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä lahjoitetuksi tai muuten luovutetuksi katsotun omaisuuden määrää eli 36 889,94 euroa. Verohallinto ei vastustanut A:n vaatimusta ja muut asianomistajan eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta tulla kuulluksi A:n vaatimuksesta. Korkein oikeus katsoi, ettei tapauksessa ollut näytetty perusteita A:n myöntämää määrää suuremmalle korvausvastuulle. Asianomistajien kesken A:n maksettavaksi tuomittava vahingonkorvaus on jaettava niiden saamisten suuruuden mukaisessa suhteessa.

Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota siten, että Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Eteralle, Lähivakuutus Keskinäiselle Yhtiölle ja Verohallinnolle maksettaviksi tuomittuja vahingonkorvauksia alennettiin.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa