» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli yhtiön X Oy koko osakekannan omistaja sekä hallituksen jäsen. Yhtiöllä oli ollut maksuvaikeuksia 1.1.1997 lähtien. Vaikka yhtiö oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa, A oli nostanut yhtiöstä rahaa ilman hyväksyttävää syytä sekä ottanut osakaslainaa 1.1.1997 - 26.11.1998 välisenä aikana yhteensä yli 220 000 markkaa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 26.11.1998.
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä kahdesta kirjanpitorikoksesta. Käräjäoikeus katsoi, että A:n tekemät nostot yhtiön varoista voitiin katsoa A:n palkkakuluiksi ja siten yhtiön kuluiksi. A ei ollut nostanut yhtiöstä palkkaa, mutta oli työpanoksensa perusteella oikeutettu saamaan palkkaa. Nostettujen varojen määrä ei ollut epäsuhdassa arvioituun työpanokseen nähden. Käräjäoikeus katsoi, että varojen nostamiseen oli hyväksyttävä syy, ja hylkäsi syytteen velallisen epärehellisyydestä. A tuomittiin ehdolliseen 3 kk vankeusrangaistukseen kirjanpitorikoksista.
Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden kanssa samaan lopputulokseen (yksi jäsen oli eri mieltä). A nostamien rahojen määrä voitiin katsoa kohtuulliseksi korvaukseksi hänen arvioidusta työpanoksestaan. Nostoille oli ollut hyväksyttävä syy, eikä A siten ollut aiheuttanut yhtiön tulemista maksukyvyttömäksi tai oleellisesti pahentanut maksukyvyttömyyttä. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei A:lla ollut ollut hyväksyttävää syytä rahojen nostoon. Osakaslainaa ei voinut hyväksyä sillä perusteella, että A olisi ollut oikeutettu saamaan palkkaa. Tekomuoto ei kuitenkaan ollut törkeä A:n työpanoksen ja nostamattoman palkan vuoksi.
Korkein oikeus linjasi teon eri lailla. Palkanmaksun edellytyksenä oli, että yhtiö noudattaa palkanmaksua koskevia lain säännöksiä. Tässä tapauksessa niin ei ollut tehty. Varoja ei ollut kirjattu palkanmaksuksi kirjanpitoon, eikä yhtiö muutenkaan ollut noudattanut niiden osalta palkanmaksua koskevia säännöksiä. A:lla ei ollut ollut hyväksyttävää syytä varojen nostamiseen, ja hän oli teoillaan olennaisesti pahentanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Korkein oikeus tuomitsi A:n syytteiden mukaisesti 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomitseman rangaistuksen koeaika oli jo päättynyt, ja korkein oikeus määräsi rangaistukselle uuden koeajan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa