» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilö A:lle vaadittiin rangaistusta mm. törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä nostettuaan varoja yhtiöstä ilman hyväksyttävää syytä. A:ta vaadittiin myös korvaamaan aiheuttamansa vahinko yhtiön konkurssipesälle. Korkein oikeus otti kantaa tuomiossaan kaksoisrangaistavuuden kieltoon veropetossyytteen yhteydessä. Toisena kysymyksenä oli se, voiko A:lle antaa itsekriminointisuojaa tulojensa ilmoittamatta jättämisestä. Ilmoittamalla tulonsa verottajalle A olisi samalla myötävaikuttanut oman syyllisyytensä selvittämiseen.
Korkeimman oikeuden mukaan veronkorotuksen määrääminen saattaa tietyin edellytyksin estää samassa asiassa rikossyytteen tutkinnan. Tällöin ollaan ns. kaksoisrangaistavuuden kiellon piirissä. Jos veronkorotus on katsottava lopulliseksi, eikä verotuksesta voi enää tehdä oikaisupyyntöä, ei samassa asiassa voida enää tutkia rikossyytettä. Näin ollen osa verovuosista jäi A:n osalta tutkimatta, sillä veronkorotukset olivat tulleet lopullisiksi, eikä rikossyytteitä voitu enää tutkia. Sen sijaan esitetty vahingonkorvausvaatimus voitiin tutkia. KKO:n mukaan vahingonkorvausvelvollisuus ei rinnastu rikosoikeudelliseen sanktioon, joten veronkorotus ja vahingonkorvausvelvollisuus voivat syntyä samasta teosta.
Toiseksi tutkittiin itsekriminointisuojaa. Yleisesti itsekriminointisuojalla tarkoitetaan sitä, ettei syytettyä saa pakottaa myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Korkeimman oikeuden mukaan itsekriminointisuoja ei kuitenkaan sovellu tapaukseen, sillä A ei ole ollut rikoksesta epäiltynä tai syytettynä sinä aikana, kun hänen olisi tullut ilmoittaa tuloistaan verottajalle. A:n osalta velvollisuus antaa veroilmoitus tai täydentää ilmoitusta oli päättynyt ennen kuin A:ta oli kuultu velallisen epärehellisyysrikoksista epäiltynä. Korkeimman oikeuden arvion mukaan itsekriminointisuojaa ei voida siis antaa ennen kuin henkilöstä on esitutkinnassa tullut rikoksesta epäilty.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa