» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapaus eteni korkeimman oikeuden käsiteltäväksi siltä osin, oliko A syyllistynyt velallisen petokseen, kun hän ei ollut ilmoittanut ulosottomiehelle tekemäänsä metsänhakkuusopimusta.
Tapauksessa käräjäoikeus katsoi syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä ulosottomenettelyssä salannut ulosottoviranomaiselta E Oy:n kanssa tekemänsä metsänhakkuusopimuksen. A:lta oli ulosmitattu hänen omistamansa osuus L kunnassa olevasta tilasta. E Oy oli sitten toteuttaessaan metsänhakkuusopimuksen mukaisia hakkuita tilittänyt A:lle 144 000 markkaa 19.7.1996 ja 134 543,60 markkaa 16.8.1996 eli yhteensä 278 543,60 markkaa, josta summasta neljäsosa eli 69 635,90 markkaa oli ollut A:n osuutta. Velkojille oli aiheutunut ainakin 69 635,90 markan suuruinen vahinko.
Tapauksessa käräjäoikeus katsoi todistajana kuullun avustavan ulosottomiehen kertomuksella selvitetyksi, että A oli ollut paikalla ulosmittaustilaisuudessa 19.3.1996. Tällöin käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että A ei olisi ymmärtänyt ilmoittaa metsänhakkuusopimusta erityisesti ottaen huomion, että A oli metsäkaupan tilityksen mukaan saanut vain muutamaa päivää aikaisemmin eli 15.3.1996 etumaksun metsänhakkuusopimuksen perusteella ja että metsänhakkuusopimus oli tehty noin kuukausi ennen ulosmittausta. Rikoslain 39 luvun 2 §:n säännös ei edellyttänyt, että omaisuuden salaaminen olisi tapahtunut ulosmittausselvitystä tehtäessä.
Edellä mainitusta johtuen käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 39 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla velallisen petoksesta 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi A velvoitettiin suorittamaan ulosottovelkojille vahingonkorvausta. A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.
Hovioikeus lausui A:n ilmoitusvelvollisuuden osalta, että A oli kertonut hoitaneensa yksin 19 vuotta kysymyksessä olevan tilan omistaneen kuolinpesän asioita. Lisäksi A oli kertonut tehneensä metsäkauppoja aikaisemminkin. A ei tiennyt, että hänen nimissään olleelle, mutta tosiasiassa kuolinpesälle avatulle pankkitilille oli 15.3.1996 eli neljän päivää ennen 19.3.1996 tehtyä ulosmittausta maksettu hänen 20.2.1996 kuolinpesän edustajana tekemänsä metsäkaupan etumaksu määrältään 122 000 markkaa lisättynä arvolisäveron määrällä. Avustava ulosottomies oli 19.3.1996 lausunut, että A:sta oli vuonna 1993 tehty ulosottoselvitys sekä että hänen omaisuuttaan oli myös aikaisemmin ulosmitattu.
Hovioikeus toteaa, että ulosmittauksen kohteena oli 19.3.1996 ollut A:n osuus mainitusta tilasta. A oli itse tehnyt tätä samaista tilaa koskevan metsäkaupan saman vuoden helmikuussa. Tällöin A:n oli täytynyt olla tietoinen metsäkaupan taloudellisesta merkityksestä tilan ja tätä kautta hänen oman osuutensa arvoon sekä metsäkaupasta saatavasta tulosta aikaisempien ulosmittauksien ja tekemiensä metsäkauppojen perusteella. Tämän vuoksi A:lla oli ollut tekemäänsä metsäkauppaa koskeva erityinen ilmoitus velvollisuus ulosmittauksessa.
Näin ollen laiminlyömällä ilmoitusvelvollisuutensa A oli syyllistynyt syytteessä kerrottuun velallisen petokseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
A valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan A vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta.
Korkein oikeus toteaa rikoslain 39 luvun 2 §:n mukaan, että velallisen petoksesta tuomitaan velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä muun muassa ulosottomenettelyssä salaa omaisuuttaan. Lisäksi velallisella on ulosottolain 3 luvun 33 §:n mukaisessa ulosottoselvityksessä velvollisuus antaa tiedot muun muassa varoistaan ja tuloistaan. A:sta ei ole tehty ulosottoselvitystä eikä asiassa ole väitetty, että ulosottomies olisi muutoinkaan pyytänyt A:lta tietoja hänen omaisuudestaan. Edellä mainitusta johtuen ja koska velallisella ei ole lain mukaan velvollisuutta oma-aloitteisesti antaa ulosottomiehelle tietoja varoistaan ja tuloistaan, ei A ole syyllistynyt velallisen petokseen.
Näin ollen hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Syyte hylätään ja A vapautetaan rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa