» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyse oli siitä, kun A oli salannut ulosottomenettelyssä omistamansa D:n osakkeita ja ilmoittanut sen jälkeen myyneensä ne. Asiassa oli täten ratkaistavana oliko A, joka ei ollut ulosottomenettelyssä ilmoittanut varoinaan yhtiöitä eikä niiden nimissä ollutta omaisuutta, syyllistynyt törkeään velallisen petokseen. Helsingin käräjäoikeuden mukaan A oli syyllistynyt törkeään velalliseen petokseen, kun teolla oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja se myös kokonaisuutena arvostellen oli törkeä. Helsingin hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Ulosottolain mukaan velallisen on annettava ulosottomiehelle täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia tietoja, tiedot varoistaan, veloistaan ja tuloistaan. Kun velallinen on siirtänyt omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin, on omaisuus ilmoitettava, sillä velallinen ei ole tarkoittanut luopua omaisuudestaan. A on salannut eräisiin yhtiöihin sijoittamansa varat. A on lisäksi jatkanut yhtiön nimissä olleen omaisuuden hallinnointia eikä esitetyt asiakirjat ole näin riittävä osoittamaan yhtiön omistuksen todellisuudessa vaihtuneen.
Korkein oikeus on ratkaissut asian niin, että A on pyrkinyt saamaan oikeudetonta taloudellista hyötyä ja syyllistynyt törkeään velallisen petokseen. Petoksessa on olennaista ja tunnusmerkillistä juuri oikeudettoman taloudellisen hyödyn saaminen. A:n ulosottoselvityksessä ja sitä täydentävissä selvityksissä antamat ilmoitukset eivät ole olleet oikeita, ja kyse on näin ollen ollut valeoikeustoimesta.
Lain esitöistä ilmenee, että velallisen tulee ilmoittaa ulosottomenettelyssä myös hänen määräämisvallassaan oleva omaisuus. A on ollut tapauksessa omaisuuden todellinen omistaja, mikä on asian kannalta merkittävä asia. Pelkästään se seikka, että ulosottomies voisi ulosottolain säännösten perusteella ulosmitata sivullisen nimissä olevan omaisuuden velallisen velasta ei osoita sitä, että velallinen syyllistyy petokseen jättäessään tällaisen omaisuuden ulosmittausmenettelyssä ilmoittamatta. Kun A:n menettely otetaan huomioon, on kuitenkin mietinnön lausujan mielestä totta, että A:n voidaan katsoa syyllistyneen velalliseen petokseen, kun hän on salannut omaisuuttaan hankkiakseen oikeudetonta taloudellista hyötyä. A:n on täytynyt selvästi menettelynsä perusteella ymmärtää, että hänen olisi tullut ilmoittaa omistamansa osakkeet. Huomionarvoista on se, kun omaisuutta on hankittu yhtiöiden nimiin, on A halunnut sillä estää omaisuuden käyttämisen henkilökohtaisten velkojensa kattamiseen ja saanut menettelyllään oikeudetonta taloudellista hyötyä.
Tapaus on melko suoraviivainen ja lopputulemassakaan ei ole nähty erimielisyyksiä. Kuten todettu, oikeudettoman hyödyn tavoittelu perustaa syyn petokseen tuomitsemiselle. Oikeudetonta hyötyä on voitu tavoitella joko itselleen tai toiselle henkilölle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa