» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli sopinut yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa osakeyhtiön osakepääoman korottamisesta osakkeenomistajien antamin panoksin. A oli maksanut Oy:n tilille 150 000 euroa sillä ehdolla, että mikäli muut osakkeenomistajat eivät maksa sovittuja osuuksiaan viikon kuluessa, tulee A:n maksamat varat palauttaa välittömästi A:lle. Muut osakkaat eivät maksaneet osuuksiaan sovitusti ja osakeyhtiö oli hakeutunut yrityssaneeraukseen. Yhtiö palautti A:lle varat, vaikka yhtiöllä oli käräjäoikeuden määräämä yrityssaneeraukseen perustuva maksukielto. Tapauksessa oli kysymys siis siitä, oliko varojen palauttamiselle A:lle maksukiellon aikana hyväksyttävä syy, vai oliko maksu tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä, jolloin kysymyksessä on velallisen epärehellisyytenä rangaistava teko. Rikoslain mukaan velallinen, joka ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa omaisuuttaan ja siten aiheuttaa tai pahentaa maksukyvyttömyyttään on tuomittava velallisen epärehellisyydestä. Taustalla vaikuttivat myös osakeyhtiön tekemät epätavalliset ja osin tekaistut maksuerät. Osakeyhtiö haettiin lopulta konkurssiin. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus tuomitsivat A:n 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Korkeimman oikeuden arvion mukaan A:lle palautetulle rahasummalle oli hyväksyttävä syy, sillä se perustui pätevään sopimukseen, joka sittemmin oli jäänyt toteutumatta. A:lle palautetut varat olivat perustuneet pätevään sopimukseen. Koska varojen siirto oli hyväksyttävä, arviotavaksi jäi maksukiellon merkitys asiassa. Yhtiön suorittama maksu A:lle on ollut maksukiellon vastainen ja A joutuikin palauttamaan saamansa rahat konkurssipesälle. Rikosoikeudellisesti ei voida kuitenkaan katsoa, että suoritus olisi tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä, koska voimassa ollut sopimus velvoitti yhtiön maksamaan A:lle takaisin 150 000 euroa. Näin ollen varojen palauttaminen on ollut vastoin yhtiöoikeutta, mutta kysymyksessä ei kuitenkaan ole rikosoikeudellisesti rangaistava teko, koska varojen maksamiselle oli rikosoikeudellisesti hyväksyttävä syy.
Eri mieltä olevan jäsenen mielestä A:n osakeyhtiölle maksama raha oli sekoittunut yhtiön muihin varoihin, eikä varojen palauttamiselle olisi ollut rikoslaissa tarkoitettua hyväksyttävää syytä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa