» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asiassa yhtiö oli luovuttanut ravintoloiden tiloissa käytettäväksi musiikkiautomaatteja ja niiden avulla tapahtunut äänitallenteiden julkinen esittäminen katsottiin sellaiseksi, että yhtiö oli vastuussa tuottajille ja esittäville taiteilijoille suoritettavasta korvauksesta. Vastuutaho oli jätetty laissa säätelemättä, joten asia tuli ratkaista muun muassa tulkinnalla. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kanteen, sillä musiikkiautomaattien vuokralleottajat eli sijoituspaikat maksoivat jo kantajalle korvauksen taustamusiikistaan, jollaisena myös musiikkiautomaatista soitettavaa musiikkia oli pidettävä.
Helsingin hovioikeudessa tuomio kumottiin ja vastaajat olivat näin velvollisia korvauksen suorittamiseen. Hovioikeus perusteli tätä, sillä kun vastaajat saivat liiketulonsa suoraan sillä perusteella, kuinka paljon äänitteitä soitettiin niiden vuokraamilla levyautomaateilla. Täten vastaajat käyttivät laitetta lain tarkoittamalla tavalla niin, että he olivat velvollisia suorittamaan korvauksen. Tekijänoikeuslain mukaan korvausvastuu syntyy, kun laitetta käytetään ansiotarkoituksessa julkisesti.
Korkein oikeus toteaa, että kunkin laitteen sijoituspaikan yleisö on saanut valita automaatista äänitteen suoritettavaa maksua vastaan. Toiminnassa ei ole täten selvityksen mukaan ollut kyse ainoastaan sijoituspaikan haltijan käytettävyydestä. Näin ollen Korkein oikeus ei muuta hovioikeuden tuomiota, vaan katsoo, että yhtiöt ovat käyttäneet äänitallenteita julkisessa esityksessä ja ovat siten velvolliset suorittamaan tekijänoikeuslain mukaisen korvauksen. Kohtuullisena korvauksen määränä Korkein oikeus pitää 8,41 euron suuruista korvausta kultakin laitteelta kuukaudessa. Viivästyskoron osalta Korkein oikeus oli hovioikeuden kannalla. Viivästyskorkoa tulee maksaa haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja haasteen tiedoksiantopäivän jälkeen erääntyneille erille kutakin automaatin käyttökuukautta seuranneen kuukauden alusta lukien.
Se, että yleisö kulloinkin valitsee esitettävät teokset, on varmasti ollut asiassa niin sanottu ratkaiseva tekijä. Se myös erottaa musiikin tavanomaisesta taustamusiikista. Toisaalta, voihan yleisö esittää toiveita tavanomaiselle taustamusiikillekin ja siten saada päätösvaltaa, mutta menettelyssä on tosin silti eroavaisuus.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa