Minilex - Lakipuhelin

Toisen puolesta toimiminen (negotiorum gestio)

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Toisen puolesta toimimista (negotrium gestio) kutsutaan yleisesti myös asiainhuolloksi. Tässä ilmiössä on kyse siitä, että joku toimii toisen puolesta ilman nimenomaista valtuutusta tai muuta toimeksiantoa, ilman suoraan lain perusteella syntynyttä lakimääräisen edustajan asemaa ja ilman tuomioistuimen tehtävään antamaa määräystä. 

Missä tilanteissa toisen puolesta toimiminen tulee kyseeseen?

Yleensä toisen puolesta toimiminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa henkilö on ensinnäkin itse estynyt valvomasta etujaan poissaolonsa tai muun seikan johdosta. Tässä voidaan edellyttää, että toisen puolesta toimiva ei myöskään tavoita henkilöä, jonka puolesta toimitaan, millään keinoin.  Toisekseen, toisen puolesta toimivalla ei ole tiedossa ketään, jolla olisi kelpoisuus toimia tämän henkilön puolesta, eli valtuutettua tai määrättyä edustajaa ei ole. Kolmanneksi voidaan edellyttää, että tilanne on sillä tavalla poikkeuksellinen, että henkilön etujen turvaamiseksi on välttämätöntä tehdä kiireellisesti oikeustoimi.

Toisen puolesta toimiminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi yksipuolisissa oikeustoimissa, joilla pyritään turvaamaan toisen henkilön etua. Tällaisia yksipuolisia oikeustoimia voivat olla muun muassa velan vanhentumisen katkaiseminen toisen puolesta tai irtisanominen. On myös mahdollista, että toisen puolesta tehdään oikeustoimia, jotka perustavat henkilölle, jonka puolesta toimitaan, myös velvoitteita.

Toisen puolesta toimivan tekemän oikeustoimen oikeusvaikutukset

Jos kyse on toisen puolesta toimineen tekemästä yksipuolisesta oikeustoimesta, ei henkilöllä, jonka puolesta oikeustoimi on tehty, ole yleensä syytä kyseenalaistaa oikeustoimen sitovuutta. Tällaisissa yksipuolisissa oikeustoimissa, henkilö, jonka puolesta oikeustoimi on tehty, voi myöhemmällä vahvistuksellaan tehdä oikeustoimen itseään sitovaksi.

Silloin, kun toisen puolesta toimivan tekemä oikeustoimi perustaa henkilölle, jonka puolesta toimitaan, myös velvollisuuksia, tulee ensinnäkin edellä esitettyjen edellytysten täyttyä ja toisen puolesta toimivan on tullut myös tehdä selväksi sopimuskumppanille, jonka kanssa oikeustoimi on tehty, että hän toimii toisen puolesta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, sopimus sitoo henkilöä, jonka puolesta sopimus on tehty. Kuitenkin, jos toisen puolesta toimiva ei ole ilmoittanut toimivansa toisen puolesta tai se ei ole tullut muutenkaan sopimuskumppanin tietoon, toisen puolesta toiminut tulee itse osapuoleksi tekemäänsä sopimukseen. Jos tämä asiainhuolto ja sopimus on ollut silti hyödyllinen henkilölle, jonka puolesta toimitaan, voi kyseeseen tulla yhteisvelka.

Henkilö, jonka puolesta on toimittu, voi kuitenkin aina jälkikäteen hyväksyä oikeustoimen, vaikka toisen puolesta toimimisen edellytykset eivät olisi täyttyneet. Tällöin sopimus tulee henkilöä, jonka puolesta on toimittu, sitovaksi.

Toisen puolesta toimivan vahingonkorvausvastuu

Kun edellytykset toisen puolesta toimimiseen ovat täyttyneet, henkilö, jonka puolesta on toimittu, tulee siis sidotuksi sopimukseen, joka hänen puolestaan on tehty. On kuitenkin mahdollista, että sopimus ei ole parhaalla mahdollisella tavalla hänen etunsa mukainen. Tällöin on mahdollista, että toisen puolesta toimineelle tulee vahingonkorvausvastuu henkilöä, jonka puolesta on toiminut, kohtaan. Vastaavasti, jos toisen puolesta toimimisen edellytykset eivät ole täyttyneet ja sopimus ei sido henkilöä, jonka puolesta sopimus on tehty, voi toisen puolesta toiminut olla vahingonkorvausvastuussa sopimuskumppania kohtaan.

Toisen puolesta toimivan oikeus saada korvausta toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista ja oikeus palkkioon

Silloin, kun toisen puolesta toimimisen edellytykset ovat olleet käsillä, toisen puolesta toiminut on suorittanut toimenpiteitä, jotka ovat olleet toisen henkilön etujen turvaamiseksi välttämättömiä. Toisen puolesta toimivalla ei kuitenkaan ole yleensä mitään erityistä velvollisuutta ryhtyä näiden toimenpiteiden suorittamiseen. Tämän johdosta toisen puolesta toimineella on lähtökohtaisesti oikeus saada korvausta kustannuksista, joita hänelle on koitunut toisen puolesta toimimisen johdosta.

Lähtökohtaisesti toisen puolesta toimineella ei ole erityistä oikeutta saada erillistä palkkiota suorittamistaan toimenpiteistä. Oikeus palkkioon on kuitenkin mahdollinen tilanteissa, joissa toisen puolesta on toiminut henkilö, joka yleensäkin hoitaa henkilön, jonka puolesta on toimittu, asioita maksua vastaan.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa