Minilex - Lakipuhelin

Kilpailukieltosopimus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työsopimuksen solmimisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat edellytysten täyttyessä sopia kilpailukieltosopimuksen, joka rajoittaa työsuhteen päättymisen jälkeen tapahtuvaa toimintaa.  Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeen tehdä työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa aiemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella estetään kilpailevan yrityksen hyötyminen työntekijän mukana siirtyvästä tietotaidosta, jonka hän on hankkinut edellisessä työpaikassaan. Työntekijöiden mukana siirtyvä tieto ja osaaminen voivat vaikuttaa ratkaisevasti yritysten toimintaedellytyksiin, minkä vuoksi tällaiset haitallisen ”aivovuodot” pyritään estämään. Samoin yritetään estää tällaisen tiedon siirtyminen työntekijän aloittamaan omaan liiketoimintaan.

Kilpailukieltosopimuksen solmimiseen vaaditaan työnantajan kannalta erityisen painava syy. Tällaisen syyn arvioinnissa otetaan huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Esimerkiksi monet tuotekehitystehtävät voivat olla sellaisia, että toimintaa koskevien liikesalaisuuksien paljastaminen aiheuttaisi työnantajan toiminnalle huomattavaa vahinkoa. Huomioon otetaan myös työntekijän asema ja tehtävät, eli kilpailukiellon rajoittavuuteen vaikuttaa myös työntekijän henkilökohtainen asema yrityksessä ja sitä kautta hankittu salassa pidettävä tieto. Monesti ylemmässä asemassa toimiville henkilöille asetetaan tiukempia kilpailukieltosopimuksia.

Työnantajan tulee maksaa työntekijälle kilpailukieltosopimukseen sitoutumisesta rahallinen korvaus. Korvauksen määrän tulee olla suhteessa kilpailukiellon rajoittavuuteen ja kestoon, eli mitä rajoittavampi kilpailukielto on, sitä suurempi tulee korvauksen olla.

Kilpailukieltosopimusta ja sen toteutumista tehostetaan usein taloudellisilla sanktioilla, jotka astuvat voimaan, jos työntekijä työsuhteen päättymisen jälkeen rikkoo kilpailukieltosopimusta. Sopimuksessa voidaan määrätä vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa olla enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkan suuruinen.

Kilpailukieltosopimus voidaan sopia olemaan voimassa enintään kuuden kuukauden ajan. Sopimus voidaan tehdä kuitenkin vuoden pituiseksi, jos työntekijä saa tästä rajoituksen kattavuus huomioon ottaen riittävän suuren korvauksen, normaalin korvaussumman lisäksi. Kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika koskee sekä uuden työsopimuksen tekemistä että itsenäistä ammatin harjoittamista.

Huomattavaa on se, että kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Tällaisia syitä ovat taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet. Sopimus on sitova siis vain tapauksissa, joissa työntekijä itse irtisanoutuu tai työnantaja päättää työsuhteen laillisin perustein.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa