» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2003:34 oli kysymys yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksistä. A oli aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalveluun. Korkeimman oikeuden tutkittavana oli, muodostivatko nämä aikaisemmat yhdyskuntapalvelurangaistukset esteen uuden yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle.
Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan rikoksentekijä tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Lisäksi edellytetään yhdyskuntapalvelusta annetun lain 4 §:n mukaan, että rikoksen tekijä on antanut suostumuksen yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
A on tuomittu 14.7.2001 tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta vankeuteen neljäksi kuukaudeksi. Ennen kyseiseen vankeusrangaistukseen tuomitsemista A oli tuomittu kahdesti. Ensimmäisen kerran hänet oli tuomittu 11.9.1998 törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta (tekoaika 11.4.1998) yhteiseen viiden kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka sijasta hänelle määrättiin yhdyskuntapalvelua 140 tuntia. Toisen kerran hänet tuomittiin 11.11.1999 törkeästä rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta, haitanteosta virkamiehelle ja ajo-oikeudetta ajosta (tekoaika 7.6.1999) yhteiseen kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka sijasta hänelle määrättiin yhdyskuntapalvelua 160 tuntia. Ensimmäisen yhdyskuntapalvelun A on suorittanut 17.1.2000 mennessä ja toisen 5.9.2000 mennessä.
Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksen mukaan A:lla on asianmukaiset ulkoiset edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta. A:lla on selvityksen mukaan ilmeinen alkoholiriippuvuus, mutta hän kykenee hillitsemään alkoholin käyttöään yhdyskuntapalvelun suorittamisen edellyttämällä tavalla. A ilmoittaa myös olevansa halukas sisällyttämään rangaistukseensa yhdyskuntapalvelusta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaisen päihdehoitojakson. Selvityksessä todetaan A:n soveltuvan yhdyskuntapalveluun.
Korkeimman oikeuden mukaan yhdyskuntapalveluksen tarkoituksena on toimia samanlaisena varoituksena vankilaan joutumisesta kuin ehdollinen vankeusrangaistus. A ei ollut ottanut opikseen aikaisemmista yhdyskuntapalveluista. Molemmilla aikaisemmilla kerroilla A oli tuomittu rangaistukseen törkeästä rattijuopumuksesta, kuten myös tällä kerralla. Kysymyksessä on vakava rikos. Nämä seikat puoltaisivat sitä kantaa, että aikaisemmat yhdyskuntapalvelut muodostaisivat esteen uuden yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle.
Kuitenkin kysymyksessä oleva rikos ei ole toistunut kovin pian aikaisemman rikoksen jälkeen. A on kuitenkin syyllistynyt saman laatuisiin ja vakaviin rikoksiin. Näiden rikosten laadusta ja esitetystä selvityksestä voidaan kuitenkin päätellä, että rikosten keskeisenä taustatekijänä on ollut ennemminkin A:n vakava alkoholiongelma kuin suoranainen piittaamattomuus lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. A:n tuomitsemista yhdyskuntapalveluun voidaan perustella sillä, että yhdyskuntapalvelu tukee paremmin A:n alkoholiongelman hoidon edellytyksiä ja edistää hänen mahdollisuuksiaan sopeutua yhteiskuntaan.
Näin ollen korkein oikeus toteaa, että A:lle aikaisemmin tuomitut yhdyskuntapalvelurangaistukset eivät muodosta estettä tuomita A yhdyskuntapalveluun nyt kyseessä olevassa tapauksessa törkeästä rattijuopumuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa