Minilex - Lakipuhelin

Päätöksenteko eri yhteisöissä


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Kun yhteisömuodon valinta muuttuu ajankohtaiseksi kysymykseksi, niin on olennaista ymmärtää, millaisia päätöksentekomahdollisuuksia eri yhteisömuodot tarjoavat. Toisin sanoen, kuinka suuren vaikutusvallan omistaja pystyy saamaan yhteisön toiminnan, varallisuuden käytön sekä muiden yhtiön omistajien suhteen. Nämä kaikki nimittäin vaihtelevat, sillä eri yhteisömuodot eroavat toisistaan myös siinä, miten päätöksenteko yhteisössä toteutuu.

Henkilöyhtiöissä, eli avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä, vaaditaan päätöksen yksimielisyyttä, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. On luonnollista, että sama pätee myös yksityiseen elinkeinonharjoittajaan, koska tämä on ainoa yrityksen omistaja. Sama koskee myös osakeyhtiötä silloin, jos kyseessä on niin sanottu "yhden yhtiö" eli yhden henkilön omistuksessa oleva osakeyhtiö. Omistuspohjaltaan usein edellä mainittuja huomattavasti laajemmissa osakeyhtiöissä, yhdistyksissä ja osuuskunnissa päätökset tehdään kuitenkin lähtökohtaisesti enemmistöperiaatteella. Enemmistöperiaate saattaa perustua joko annettujen äänten enemmistöön, taikka enemmistöön yhtiöön sijoitetulla varallisuudella mitattuna. Sellaisissa kysymyksissä, jotka ovat osakeyhtiön, osuuskunnan tai yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeämpiä ja olennaisempia voi päätöksenteko perustuu äänten määräenemmistöön. Määräenemmistö tarkoittaa 2/3 annetuista äänistä. On toki myös tilanteita, joissa jokin päätös edellä mainituissa yhteisöissä on niin selvästi jäsenen tai omistajan etujen vastainen, että siitä ei voida päättää ilman tämän henkilökohtaista suostumusta. Niinpä osa päätöksistä vaatii jo lain mukaan yksimielisyyttä myös lähtökohtaisesti enemmistöpäätöksentekoa noudattavissa yhteisöissä.

Yhdistyksissä ja osuuskunnissa lähtökohtana on niin sanottu "jäsen-ääni" periaate, eli jokaiselle jäsenelle kuuluu yksi ääni. Sen sijaan osakeyhtiön osakkaiden päätöksenteossa enemmistöperiaatetta sovellettaessa päätökset perustetaan lähtökohtaisesti yhtiöön sijoitetun varallisuuden määrään. Periaate on tällöin nimeltään "osake-ääni", josta voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestykseen otettavin määräyksin. Kuten aikaisemmin mainittu, niin tietyistä asioista päätettäessä myös osakeyhtiössä edellytetään ns. kvalifioitua määräenemmistöä (esimerkiksi 2/3-osaa annetuista äänistä). Tämän lisäksi on olemassa erityisiä osakeyhtiölain vähemmistönsuojasäännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeenomistajien vähemmistön suojaksi säädettyjen keinojen käyttäminen edellyttää useissa tapauksissa vähintään kymmenesosan kannatusta annetuista äänistä.

On huomattava, että vaikka osakeyhtiön sekä jäsenyyteen perustuvien yhteisömuotojen päätöksentekosäännöt ovat yleensä merkittävämmässä roolissa kuin henkilöyhtiöiden vastaavat, ei henkilöyhtiössäkään päätöksenteko ole vailla sääntelyä. Lähtökohtaisesta yksimielisyysvaatimuksesta huolimatta henkilöyhtiön yhtiömiehet, eli omistajat voivat sopia myös muunlaisesta päätöksentekomenettelystä. Tällöin henkilöyhtiö eroaakin osakeyhtiöstä vain yhtiömiesten henkilökohtaisen vastuun ja yhtiöosuuden lunastusoikeutta koskevien säännösten osalta. On selvää, että kaikki yhtiömuodot eivät sovi kaikkiin tilanteisiin. Yhtiömuotoa voi myöhemminkin muuttaa, mutta suositeltavaa on valita jo alussa oikein. Valintaan voi saada apua soittamalla esimerkiksi palvelevaan lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »