Minilex - Lakipuhelin

Oikeus harjoittaa elinkeinoa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä tai ammatilla, taikka vastaavasti harjoittamalla itse valitsemaansa elinkeinoa. Tarkemmin elinkeinonharjoittamista Suomessa säännellään lailla elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (elinkeinolaki). Perusoikeus on tärkeä sikäli, että se mahdollistaa lähtökohtaisen oikeuden kaikenlaiseen ammatti- ja liiketoimintaan, mikäli niitä ei ole muuten erikseen kielletty tai niiden harjoittamista muutoin säädelty. Seuraavaksi käymme läpi, millä edellytyksillä elinkeinon harjoittamisen oikeus Suomessa toteutuu ja mitä siitä tulisi jokaisen huomata.

Elinkeinoa saavat Suomessa harjoittaa Euroopan talousalueella asuinpaikkaansa pitävät luonnolliset henkilöt sekä suomalaiset yhteisöt tai säätiöt, sekä sellaiset ulkomaiset yhteisöt ja säätiöt, joilla on Suomessa sivuliike ja jotka on perustettu jonkin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan. Näillä ulkomaisilla yhteisöillä ja säätiöillä on oltava sääntömääräinen kotipaikka taikka keskushallinto taikka varsinainen päätoimipaikka jossakin Euroopan talousalueen valtiossa. Säännöksellä lähinnä varmistetaan se, että elinkeinoa harjoitetaan ainakin suurin piirtein samojen sääntöjen perusteella, eikä lainsäädäntöjen välistä ristiriitaa synny niin helposti.

Patentti- ja rekisterihallituksen luvalla elinkeinoa saa Suomessa harjoittaa myös muu kuin edellä mainittu luonnollinen henkilö, sekä ulkomainen yhteisö tai säätiö. Joissain tapauksissa Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus saattaa määrätä asiasta toisin, mutta tällöin määräykset löytyvät myös Suomen kansallisesta lainsäädännöstä asianomaista aihetta koskevasta sääntelystä. Ulkomaisen vakuutusyhtiön sekä luotto- ja rahoituslaitoksen sivuliikkeistä on säädetty laissa erikseen.

Seuraavaksi on huomioitava, että harjoitettavan elinkeinon on oltava laillinen ja hyvän tavan mukainen. Toisin sanoen laittoman tai muutoin sopimattoman elinkeinon harjoittaminen on kielletty, eikä tällaisen elinkeinon harjoittaminen kuulu elinkeinovapauden piiriin. Tällaiseksi elinkeinoksi katsotaan esimerkiksi uhkapelin järjestäminen tai huumekauppa. Mikäli elinkeinon voidaan arvioida olevan sekä sallittu, että hyvän tavan mukainen, mikä tavallisimmin onkin tilanne, tulee seuraavaksi selvittää, että liittyykö harjoitettavaan elinkeinoon jotain muuta erityissääntelyä taikka luvanvaraisuutta. Esimerkiksi jos vajaavaltainen haluaisi harjoittaa elinkeinoa liikehuoneistosta käsin tai työllistää muita kuin perheejäseniään, tulisi tuomioistuimesta hakea hänen holhoojalleen lupa tähän. Mikäli henkilö on täysivaltainen, eikä alaikäinen tai vararikossa, niin ongelmaa ei edes synny. Tällöin olennaista on vain selvittää, että onko oma elinkeino esimerkiksi sellainen, että sen aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen viranomaiselle tai anoa viranomaiselta erikseen lupaa sen harjoittamiseen.

Vaikka elinkeinovapaus on Suomen lainsäädännöllinen ja perustuslaillinen lähtökohta, niin olemme edellä käyneet läpi useammankin poikkeuksen sääntöön. Useita elinkeinoja on rajoitettu esimerkiksi niin, että niiden aloittamiseen vaaditaan erillisen luvan hakemista. Lupaan voi myös liittyä erityisiä maksuja. Siispä on erittäin suositeltavaa selvittää mitä vaatimuksia Suomen lainsäädäntö oman elinkeinon harjoittamiselle asettaa, jos mitään. Mikäli asia jää epäselväksi oman selvitystyön perusteella, voi esimerkiksi lakipuhelimeen soittaminen selventää asiantilaa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa