Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontaprosessi tuomioistuimessa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Täysi-ikäisen henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää yleinen tuomioistuin, siis ensimmäisenä asteena käräjäoikeus. Useimmiten myös edunvalvojan määräämisestä päättää tuomioistuin. Tämä artikkeli käsittelee edunvalvontaprosessin pääpiirteitä: Mikä käräjäoikeus käsittelee asian? Keitä kuullaan asian selvittämiseksi? Voiko tuomioistuin määrätä jotain, mitä ei ole haettu?

Edunvalvontaprosessi käynnistyy hakemuksella. Käräjäoikeudelle voi tehdä hakemuksen maistraatti, henkilö itse, tämän edunvalvoja, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Toimivaltainen on se käräjäoikeus, jonka piirissä kyseisellä henkilöllä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka; ellei hänellä ole sellaista, Helsingin käräjäoikeus on toimivaltainen.

Koska edunvalvonta puuttuu henkilön itsemääräämisoikeuteen, häntä on tärkeää kuulla prosessissa. Täysi-ikäiselle, jolle haetaan edunvalvojaa, varataan tilaisuus tulla kuulluksi, samoin kuin hänen aviopuolisolleen. Jos haetaan henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamista, tuomioistuimen tulee henkilökohtaisesti kuulla häntä, ellei se ole mahdotonta tai kohtuuttoman haitallista. Kuulemiseen siis ei tarvitse ryhtyä, jos henkilö ei selvästikään ymmärrä asiaa.

Edunvalvontaprosessissa tuomioistuimella on melko paljon valtaa ja vastuuta. Asian selvittäminen ei ole asianosaisten tahdon varassa, vaan tuomioistuin määrää hankittavaksi kaiken tarpeellisen selvityksen. Käytännössä tärkeä selvitys on lääkärinlausunto, mutta tuomioistuimen tulee huomioida muutakin näyttöä. Tuomioistuin voi myös määrätä oikeudenkäyntiavustajan tai ns. prosessiedunvalvojan sille, jota haetaan edunvalvontaan, jos hänen oikeusturvansa sitä edellyttää.

Tuomioistuin ei ole myöskään sidottu hakemukseen. Se voi määrätä edunvalvojalle sellaisen tehtävän, jota ei ole haettu. Se voi myös rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta enemmän tai eri tavalla kuin hakemuksessa esitetään.

Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen jokainen, joka olisi saanut esittää hakemuksen; eli maistraatti, henkilö itse, hänen edunvalvojansa ja läheisensä. Päätöstä tulee noudattaa muutoksenhausta huolimatta.

Äskeiset menettelysäännöt on säädetty ennen kaikkea edunvalvojan määräämistä ja toimintakelpoisuuden rajoittamista varten. Niitä noudatetaan soveltuvin osin myös, jos haetaan edunvalvojan tehtävän muuttamista tai lakkauttamista, tahi toimintakelpoisuuden rajoituksen muuttamista tai kumoamista.

Edunvalvonta rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Koska kyseessä on näinkin tärkeä intressi, tuomioistuimen tulee oma-aloitteisesti valvoa, että asia selvitetään kunnolla. Tuomioistuin voi myös poiketa hakemuksesta, jotta ratkaisu olisi mahdollisimman hyvä. Onnistuneen ratkaisun takeena on henkilön kuuleminen silloin, kun se on suinkin mahdollista.

 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa