- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Edunvalvontaa tarvitsee henkilö, joka ei syystä tai toisesta kykene huolehtimaan omista asioistaan tai ajamaan omia etujaan. Yleensä edunvalvontaa järjestetään henkilön taloudellisten asioiden hoitamista varten. Edunvalvoja voi kuitenkin edustaa päämiestään myös tietyissä henkilöä koskevissa asioissa, mutta tällaisissa asioissa edunvalvojan toimivalta on toissijainen päämieheen nähden. Edunvalvonta voidaan järjestää eri tavoin riippuen edunvalvontaa tarvitsevan henkilön tarpeista ja tilanteesta. Virkamiesvalvoja voidaan määrätä tuomioistuimen toimesta, tai edunvalvontaa tarvitseva henkilö voi itse valtuuttaa edunvalvontavaltuutuksella esimerkiksi itselleen läheisen henkilön hoitamaan asioitaan.
Edunvalvonnassa tarvitaan usein jonkin tahon suostumusta toimenpiteeseen. Luonnollisesti edunvalvojaksi valittavan henkilön suostumus tarvitaan, jotta hänet voidaan määrätä tai valtuuttaa tehtävään. Päämiehen, eli edunvalvonnan kohteen, suostumusta edunvalvontaan ei aina tarvita, mutta häntä on vähintään kuultava edunvalvonnan johdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että prosessissa on virallisesti kuultava ja otettava huomioon kohteen mielipide. Kuitenkin käytännössä edunvalvoja voidaan määrätä vajaavaltaiselle henkilölle täysin vastoin tämän tahtoa.
Vajaavaltaisella tarkoitetaan vajaavaltaiseksi julistettua henkilöä tai alaikäistä. Vajaavaltaisuus tarkoittaa henkilön toimintakelpoisuuden laajinta rajoitusta, ja vajaavaltainen henkilö voi tehdä itse vain vähäisiä oikeustoimia. Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen vanhempansa ilman kummankaan osapuolen erillistä suostumusta edunvalvontasuhteeseen. Alaikäisen merkittäviin oikeustoimiin tarvitaan edunvalvojan suostumus. Ilman edunvalvojan suostumusta tehdyt merkittävät oikeustoimet eivät tule vajaavaltaista sitoviksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa esimerkiksi alaikäinen täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksyy oikeustoimen.
Henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, vaikka tätä ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Tällöin ei lähtökohtaisesti rajoiteta valvottavan henkilön toimintakelpoisuutta, vaan edunvalvonnan kohteena oleva henkilö saa myös itse tehdä oikeustoimia. Edunvalvoja toimii lähinnä päämiehen apuna ja tukena toimivaltansa rajoissa. Päämiehen toimintakelpoisuutta voidaan myös rajoittaa esimerkiksi vain tietyn oikeustoimen osalta. Tällöin päämies menettää kelpoisuutensa tuon oikeustoimen tekemiseen. Päämiehen suostumusta ei osittaisessa rajoittamisessakaan välttämättä tarvita toimintakelpoisuuden rajoittamiseen ja edunvalvojan määräämiseen. Toimintakelpoisuuden rajoitukset ovat kuitenkin tarkoitettu viimesijaisiksi keinoiksi turvata yksilön oikeudet.
Edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen luvan joihinkin merkittävimpiin, esimerkiksi kiinteän omaisuuden kauppaan, lahjoihin, lainanottoon, perintöön ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviin oikeustoimiin. Tarkoituksena on varmistaa päämiehen etu. Edunvalvottavan itsensä suostumus tarvitaan joihinkin, yleensä henkilöön liittyviin oikeustoimiin. Esimerkiksi avioliittoon, adoptioon tai isyyden tunnustamiseen edunvalvoja ei voi antaa päämiehen puolesta suostumusta.
Edunvalvojalla on salassapitovelvollisuus tietoonsa saamista yksityisluontoisista tiedoista. Niitä ei saa luovuttaa ilman päämiehen suostumusta. Jos vajaavaltainen henkilö on täysin vailla ymmärrystä, tilannetta arvioidaan mahdollisesti toisin.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Edunvalvojan suostumus toimeen tarvitaan aina
- Vanhemmat ovat lähtökohtaisesti lapsensa edunvalvojia täysi-ikäisyyteen saakka ilman erillisiä suostumuksia
- Edunvalvottavan suostumus tarvitaan tiettyihin, henkilöön liittyviin oikeustoimiin, esimerkkinä avioliitto
Varoitukset
- Henkilölle saatetaan määrätä edunvalvoja ilman suostumusta, jos hän ei kykene enää hoitamaan omia asioitaan
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa