Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
756 vastausta
Keksintö voi olla työsuhdekeksintö ja tuottaa oikeuksia myös työnantajalle, vaikka sitä ei olisikaan kehitetty työajalla. Työsuhdekeksinnöt onkin yleensä tavattu jaotella neljään eri kategoriaan sen mukaan, että miten läheinen liityntä keksinnöllä on työsuhteeseen. Ensimmäinen A kategoria merkitsee hyvin läheistä liityntää eli sitä, että keksintö on tehty työajalla tai muuten osana työtehtäviä. Oikeus keksintöön kuuluu tällöin työnantajalle. B ryhmän keksintö on muutoin tehty työsuhteeseen liittyen kuin osana työtehtäviä ja C taas tarkoittaa keksintöä, jolla ei ole mitään yhteyttä työsuhteeseen, mutta se kuitenkin kuuluu työnantajan toimialaan. D ryhmällä taas ei ole yhteyttä työsuhteeseen eikä yhtiön toimialaan.
Eli käytännössä mikäli kyseessä on patentoitavissa oleva keksintö, joka liittyy työnantajasi toimialaan, niin riippuen siitä, että onko keksinnöllä yhteys työsuhteeseen (B) vai ei (C), on työnantajalla joko oikeus saada joko käyttöoikeus keksintöön (B) tai sitten etuoikeus neuvotella keksinnöstä (C).
Huomattava myös on, että vaikka tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa, niin liittyy niihin työsuhdekeksintöinä erityinen säännös. Nimittäin tietokoneohjelma, jonka työntekijä laatii työtehtäviensä yhteydessä kuuluu lähtökohtaisesti työnantajalle.
Jos arvelet työsuhdekeksinnön syntyneen, on velvollisuutesi ilmoittaa keksinnöstä välittömästi kirjallisesti työnantajallesi. Tämän jälkeen sinulla on lain mukaisin edellytyksin mahdollisuus itse patentoida keksintö mikäli työnantaja ei sitä halua määräajan sisällä tehdä.