» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksen KKO:2015:14 taustalla oli se, että A tuomittiin käräjäoikeudessa kahdesta törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja rekisterimerkintärikoksesta yhden vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen ja hänet velvoitettiin yhdessä muiden vastaajien kanssa suorittamaan vahingonkorvauksia sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksia. A valitti ratkaisusta hovioikeuteen ja vaati syytteiden hylkäämistä ja siellä A kutsuttiin pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sillä uhalla, että hänen poissaollessaan valitus jätetään sillensä.
Hovioikeudessa A ei siis saapunut pääkäsittelyyn ja hänen valituksensa jätettiin sen vuoksi sillensä, vaikka hänen puolustajansa oli pääkäsittelyssä paikalla. Lisäksi hovioikeus päätti, että A:n valitus hänen rangaistuksensa mittaamisen osalta ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä ja siinä hovioikeus korotti A:n tuomiota kahdeksi vuodeksi vankeutta, ja korotti lisäksi maksettaviksi tuomittuja vahingonkorvauksia.
A vaati kantelussaan korkeimmalta oikeudelta, että hovioikeuden päätökset poistetaan ja asia palautetaan hovioikeuteen käsittelyn jatkamiseksi. Korkeimmassa oikeudessa kyse olikin siitä, edellyttääkö rikosasian vastaajan puolustautumisoikeus perus- ja ihmisoikeustulkinnan vuoksi sitä, ettei vastaajan tekemää valitusta saa jättää miltään osin sillensä, vaikka hän henkilökohtaisesti istuntoon saapumaan määrättynä valittajana ei ole läsnä hovioikeuden pääkäsittelyssä, vaan paikalla on ainoastaan hänen asiamiehensä. Lisäksi kysymys oli perustuslain etusijasta siltä osin kuin oikeudenkäymiskaaren säännöksen jonka mukaan asia jätetään hovioikeuden toimimalla tavalla sillensä, katsottaisiin olevan ristiriidassa perus- ja ihmisoikeusvaatimusten kanssa.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan valitus jätetään pääkäsittelyssä käsiteltävä olevan asian osalta sillensä, jos valittaja ei saavu pääkäsittelyyn. Saman lain mukaan sellainen asianosainen joka käyttää sijastaan asiamiestä ilman laillista estettä poissaololle ja joka on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti käsittelyyn, katsotaan poisjääneeksi. Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus puolestaan turvaavat jokaiselle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti vastaaja saa rikosasiassa puolustautua asiamiehen välityksellä, vaikka hänet olisikin velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti asian käsittelyyn.
Korkein oikeus tutki omaa aiempaa oikeuskäytäntöään ja omien ratkaisujensa jälkeen annettua Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota, jossa se oli linjannut, että ihmisoikeussopimusta oli loukattu, kun muutoksenhakutuomioistuimen käsittelystä ilman hyväksyttävää syytä pois jääneen syytetyn asianajajalle ei ollut annettu tilaisuutta edustaa päämiestään, vaan valitus oli hylätty syytetyn poissaolon vuoksi.
Perusoikeusuudistusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunta oli antanut lausunnon, jonka mukaan tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot, eli tuomioistuinten tulee tulkita lainsäädäntöä perustuslakimyönteisesti. Perustuslaissa onkin säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos asiassa lain soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viitoittamasti korkein oikeus tulkitsi, ettei valittajan perusteetonkaan poissaolo saa estää vastaajan valituksen käsittelemistä, jos hänen asiamiehensä on paikalla jatkamassa puolustautumista.
Korkein oikeus totesi, että se on jo ennakkopäätöksillään pyrkinyt supistamaan oikeudenkäymiskaaren sillensäjättämissäännöksen soveltamisalaa, mutta että enää sen tekemät linjaukset eivät ole riittäviä turvaamaan ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä tavalla vastaajan oikeutta jatkaa oikeudenkäyntiä. Korkein oikeus totesikin, että asiantilan korjaamiseksi tulisi ryhtyä kiireellisiin lainsäädäntötoimiin.
Kyseisen asian kohdalta korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden päätös on perusteiltaan vastannut korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaista tulkintaa, mutta ihmisoikeustuomioistuimen uuden ennakkopäätöksen perusteella on kuitenkin katsottava, että A:n valituksen jättäminen osittain sillensä on loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustautumiseen asiamiehen välityksellä.
Korkein oikeus lausuikin päätöksessään, että hovioikeus ei olisi saanut jättää A:n valitusta sillensä ja että käsittelyä on jatkettava hovioikeudessa. Asia on käsiteltävä kokonaisuudessaan uudelleen myös niiltä osin, joilta hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa