» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa yhdistys oli tehnyt päätöksen, joka loukkasi olennaisesti yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta yhdistyslain 33 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla, minkä vuoksi päätöstä oli pidettävä mitättömänä.
Metsästys- ja ampumaseura oli päättänyt liittymismaksuista siten, että yhdistyksen toimialueen ulkopuolelta tulevilta perittiin suurempi liittymismaksu kuin toimialueella asuvilta jäseniltä.
Käräjäoikeus katsoi, että liittymismaksua koskeva päätös seuran kokouksessa ei koskenut jäsenten yhdenvertaisuutta, koska jäsenyyttä hakevat eivät vielä tuossa vaiheessa olleet yhdistyksen jäseniä. Lisäksi se totesi, että aatteellisella yhdistyksellä ei ollut velvollisuutta ottaa uusia jäseniä ja se saattoi päättää itsenäisesti, millä perusteilla hakija valittiin jäseneksi. Koska päätöksen moitekanteen vireillepanoaika oli umpeutunut ennen kanteen vireillepanoa ja kun jäsenmaksujen porrastamista ei voitu pitää yhdenvertaisuutta loukkaavana, ei sitä seikkaa, ettei yhdistyksen säännöissä ollut mainintaa liittymismaksujen porrastamisesta, voitu käräjäoikeuden mukaan pitää käsiteltävän kanteen kannalta merkityksellisenä. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus arvioi asiaa toisin. Uudet toimialueen ulkopuolelta tulleet jäsenet olivat tulleet yhdistyksen jäseniksi yhdistyksen kokouksen hyväksyttyä heidän jäsenyytensä. Liittymismaksu oli siten merkinnyt yhdistyksen jäsenyyden saamiseen liittynyttä ja jäsenyyden saamisen jälkeen täytettävää maksuvelvollisuutta yhdistykseen nähden. Liittymismaksua koskeva yhdistyksen päätös oli siten koskenut valittujen velvoitteita yhdistyksen jäseninä. Uusien jäsenten oikeus vedota yhdistyksen kokouksen liittymismaksupäätöksen mitättömyyteen sillä perusteella, että se loukkasi heidän yhdenvertaisuuttaan yhdistyksen jäseninä, oli riippumaton siitä, olivatko he olleet vielä tuota päätöstä tehtäessä yhdistyksen jäseniä vai eivät. Koska yhdistyksen säännöistä ei myöskään ilmennyt, että liittymismaksu olisi voitu määrätä erisuuruiseksi eri jäsenryhmille, oli päätös ilman yhdistyksen sääntöihin perustuvaa syytä sisällöltään olennaisesti loukannut yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta, minkä vuoksi sitä oli pidettävä yhdistyslain 33 §:n 2 momentin nojalla mitättömänä.
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumottiin ja yhdistys velvoitettiin palauttamaan uusille jäsenille liittymismaksut heidän vaatimustensa mukaisesti eli siltä osin kuin heiltä oli peritty suurempaa liittymismaksua kuin toimialueella asuvilta maata omistamattomilta jäseniltä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa