Minilex - Lakipuhelin

Työntekijä aiheutti vahingon asiakkaalle: kuka korvaa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vaadi korvaus yritykseltä, jonka työntekijä vahingon aiheutti. Jos olet tilannut yritykseltä palvelun, yritys vastaa sopimuksen perusteella työntekijänsä virheistä kuin omistaan. Jos sinulla ei ole sopimusta yrityksen kanssa, esimerkiksi olet naapuri tai ohikulkija, työnantaja vastaa vahingosta, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §). Työntekijältä itseltään saa korvausta vain rajoitetusti.
 

Sopimus vai ei: tämä ratkaisee perusteen

Sama vahinko voi johtaa eri arviointiin sen mukaan, kenelle se syntyi. Jos remonttiyrityksen työntekijän tikkaat kaatuvat tilaajan auton päälle, tilaaja vaatii korvausta sopimuksen perusteella. Jos ne kaatuvat naapurin auton päälle, naapuri vaatii korvausta isännänvastuun perusteella. Peruste ratkaisee, kumman on näytettävä huolellisuus ja milloin vaatimus vanhenee. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kummalla perusteella korvausta kannattaa vaatia.
 

Kun olet yrityksen asiakas: sopimusvastuu

Vahingonkorvauslakia ei lähtökohtaisesti sovelleta sopimukseen perustuvaan korvausvastuuseen (vahingonkorvauslain 1 luvun 1 §). Kun olet ostanut palvelun, esimerkiksi remontin, siivouksen, auton korjauksen tai muuton, yritys on luvannut tehdä työn huolellisesti. Jos sen työntekijä tekee virheen, yritys on rikkonut sopimusta. Sinun ei tarvitse selvittää, kuka työntekijöistä virheen teki.

Kuluttajan ja yrityksen välisiin palveluihin, jotka kohdistuvat esineeseen, rakennukseen tai kiinteistöön, sovelletaan kuluttajansuojalain 8 lukua (8 luvun 1 §). Palvelu on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti, ja riidassa yrityksen on näytettävä, että työ tehtiin näin (8 luvun 12 §). Palvelun virheestä aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot voivat tulla korvattaviksi kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n perusteella. Jos vahinko johtuu palvelussa käytetyn materiaalin virheestä ja kohdistuu muuhun omaisuuteen kuin palvelun kohteeseen, 20 §:n mukaista korvausvastuuta sovelletaan vain, jos vahingoittuneella omaisuudella on välitön käyttöyhteys palvelun kohteeseen (8 luvun 21 §). Luvun säännöksiä ei myöskään sovelleta palvelussa käytetyn materiaalin ominaisuuksista aiheutuneen henkilövahingon korvaamiseen. Myös tilaajan perheenjäsenellä voi olla oikeus korvaukseen. Kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:ssä tarkoitetun välillisen vahingon yritys korvaa vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta sen puolella (8 luvun 20 §). Säännökset ovat pakottavia, joten yritys ei voi ehdoillaan heikentää kuluttajan asemaa (8 luvun 2 §).

Kaikki palvelut eivät kuulu kuluttajansuojalain 8 lukuun. Esimerkiksi kampaamopalvelu kohdistuu henkilöön eikä esineeseen, joten luvun säännöksiä ei sovelleta siihen suoraan. Yrityksen vastuuta arvioidaan tällöin sopimuksen ja yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden perusteella. Arvioinnissa voidaan kuitenkin hyödyntää myös kuluttajansuojalain 8 luvusta ilmeneviä periaatteita. Jos asiakas on yritys, kuluttajansuojalakia ei sovelleta, ja sopimusehdoissa voi olla vastuunrajoituksia, kuten korvauksen enimmäismäärä tai välillisten vahinkojen rajaus.

Esimerkki: Remonttiyrityksen työntekijä asentaa astianpesukoneen huolimattomasti, ja kone vuotaa keittiön lattialle. Olet kuluttaja ja tilasit työn yritykseltä, joten vaadit korjauskulut yritykseltä kuluttajansuojalain perusteella. Yrityksen on näytettävä, että asennus tehtiin huolellisesti.

 

Kun et ole asiakas: isännänvastuu

Sivullinen voi vaatia korvausta työnantajalta isännänvastuun perusteella. Vastuu edellyttää, että työntekijä tai työntekijään rinnastettava itsenäinen yrittäjä toimi virheellisesti tai laiminlöi velvollisuutensa ja että vahinko syntyi työssä (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentti). Sivullisen on osoitettava työntekijän virhe. Isännänvastuu ei edellytä työnantajan omaa huolimattomuutta. Työnantaja voi kuitenkin vastata myös omasta virheestään tai laiminlyönnistään, esimerkiksi jos työmaan turvallisuusjärjestelyt ovat olleet puutteelliset tai työntekijälle on annettu viallinen laite (vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §). Tällöin korvausvastuu voi perustua työnantajan oman toiminnan puutteisiin, vaikka yksittäisen työntekijän virhettä ei pystyttäisi osoittamaan.

Isännänvastuun perusteella työnantaja vastaa vain vahingosta, jolla on yhteys työtehtäviin, kuten asennukseen, siivoukseen tai kuljetukseen. Vapaa-ajalla tehty teko jää isännänvastuun ulkopuolelle. Työnantajan antamien ohjeiden rikkominen ei sellaisenaan vie tekoa työn ulkopuolelle, jos vahinko syntyi työtehtävää hoidettaessa.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Esimerkki: Saman yrityksen työntekijä kaataa tikkaat naapurin auton päälle. Naapurilla ei ole sopimusta yrityksen kanssa, joten hän vaatii noin 1 500 euron korjauskulut yritykseltä isännänvastuun perusteella. Naapurin on näytettävä, että tikkaat kaatuivat työntekijän huolimattomuuden vuoksi.

 

Voiko korvausta vaatia suoraan työntekijältä?

Voi, mutta se on harvoin järkevää. Työntekijä korvaa työssään aiheuttamastaan vahingosta vain kohtuulliseksi harkitun määrän, ja jos hänen viakseen jää vain lievä huolimattomuus, korvausta ei tuomita lainkaan. Tahallisesta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, ellei erityisistä syistä ole kohtuullista alentaa sitä (vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §). Kun työntekijän vastuu perustuu huolimattomuuteen, hän vastaa sivulliselle vain siltä osin kuin korvausta ei saada työnantajalta (vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §). Tahallisesti aiheutetussa vahingossa työntekijä voi sen sijaan joutua yhteisvastuuseen työnantajan kanssa. Tämä edellyttää, että teko kuuluu työnantajan isännänvastuun piiriin. Tahallinenkaan teko ei automaattisesti jää isännänvastuun ulkopuolelle, mutta työtehtävistä irrallinen henkilökohtainen teko voi jäädä työntekijän omalle vastuulle.

Kun vahingonkärsijällä on sopimus yrityksen kanssa, työntekijän henkilökohtainen vastuu on vielä kapeampi. Korkein oikeus käsitteli tapausta, jossa kattourakoitsijan työntekijä sytytti varomattomuuttaan tulipalon tilaajan ravintolassa. Tilaajan vaatimus työntekijää kohtaan hylättiin, koska työntekijän huolimattomuus ilmeni vain työnantajan sopimusvelvoitteen täyttämisessä. Vaatimus työnantajaa kohtaan hylättiin sekin, mutta siksi, että tilaaja oli itse laiminlyönyt sopimuksessa sovitun palovakuutuksen (KKO 1994:5). Asiakkaan kannattaa siis vaatia korvausta yritykseltä ja tarkistaa myös omat sopimusvelvoitteensa.

Työnantaja voi periä maksamansa korvauksen työntekijältä vain samoin perustein kuin työntekijän oma vastuu määräytyy (4 luvun 3 §). Sinun korvauksesi ei pienene sen vuoksi, ettei yritys voi periä summaa työntekijältä.
 

Mitä vahingonkärsijä voi saada?

Henkilövahingosta korvataan tarpeelliset hoitokulut ja muut kulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta ja pysyvä haitta (vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §). Esinevahingosta korvataan korjauskulut tai esineen arvo, arvonalennus, muut kulut sekä tulojen menetys (5 luvun 5 §). Jos viisi vuotta vanhaa polkupyörää ei kannata korjata, korvaus määräytyy rikkoutuneen pyörän arvon mukaan eikä uuden pyörän hinnan.

Sopimuksen ulkopuolella puhdas taloudellinen vahinko, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan vain, jos se on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä tai jos siihen on muuten erittäin painavia syitä (5 luvun 1 §). Esimerkiksi liikkeen tulonmenetys siksi, että työmaa tukki sisäänkäynnin, jää usein korvaamatta. Kärsimyksestä maksetaan korvausta vain laissa luetelluissa vakavissa tilanteissa (5 luvun 6 §).

Korvausta voidaan alentaa, jos olet itse myötävaikuttanut vahinkoon, esimerkiksi jättänyt kertomatta vesiputken sijainnin (6 luvun 1 §). Työnantajan korvausta voidaan myös sovitella, mutta kynnys on korkea.

Yrityksen vastuu perustuu sopimukseen tai lakiin, ei vastuuvakuutukseen. Siksi vakuutuksen omavastuu ei pienennä sinulle maksettavaa korvausta, eikä yrityksen vastuu poistu, vaikka vakuutusyhtiö hylkäisi korvauksen. Jos yritys tai vakuutusyhtiö kiistää korvauksen, juristi voi avustaa sinua vahingonkorvausta koskevassa riidassa.
 

Määräajat

Kuluttajapalvelussa ilmoita virheestä yritykselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt se havaita (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §). Myöhäinen ilmoitus voi viedä oikeuden vedota virheeseen.

Korvausvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa (velan vanhentumisesta annetun lain 4 §). Kun sinulla on sopimus yrityksen kanssa, aika alkaa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita. Kun olet sivullinen, aika alkaa siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta (7 §:n 1 momentti). Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta. Tämä raja ei rajoita oikeutta vaatia korvausta henkilövahingosta (7 §:n 2 momentti). Vanhentuminen katkeaa vaatimuksella, josta käyvät ilmi sen peruste ja määrä (10 §).
 

Näin toimit vahingon jälkeen

Kuvaa vahinko heti ja kirjaa aika, paikka ja paikalla olleet. Selvitä yrityksen nimi ja y-tunnus; työntekijää ei tarvitse tunnistaa. Ilmoita vahingosta yritykselle kirjallisesti ja pyydä sitä ilmoittamaan vahinko vastuuvakuutukseensa. Älä korjauta tai hävitä rikkoutunutta esinettä ennen kuin yritys tai vakuutusyhtiö on voinut tarkastaa sen, ellei korjaus ole kiireellinen lisävahingon estämiseksi. Esitä sitten vaatimus, jossa on peruste ja euromäärä eriteltyinä, ja liitä mukaan kuvat, korjaustarjous ja kuitit.

Jos yritys kiistää vastuun, kuluttaja voi pyytää apua kuluttajaneuvonnasta ja viedä riidan kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunnan ratkaisu on suositus, joka ei sido osapuolia. Sitovan ratkaisun antaa käräjäoikeus.

Juristi valitsee oikean vastuuperusteen: sopimus, kuluttajansuojalaki, isännänvastuu tai työnantajan oma huolimattomuus. Hän laskee vahingon määrän, laatii vaatimuksen, joka katkaisee vanhentumisen, ja neuvottelee yrityksen ja vakuutusyhtiön kanssa. Apu kannattaa hankkia viimeistään, kun yritys kiistää vastuun, vahinko on suuri tai kyse on henkilövahingosta. Jos haluat juristin laativan korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Usein kysyttyä

Työnantaja sanoo, että työntekijä toimi vastoin ohjeita. Vapautuuko yritys vastuusta?

Ei välttämättä. Jos tekijä esimerkiksi käytti väärää työtapaa asennuksessa, vahinko liittyy työhön, vaikka ohjetta rikottiin. Toisin voi olla, jos teolla ei ollut lainkaan yhteyttä työtehtäviin. Jos et ole varma, vastaako työnantaja vahingosta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Yritys on mennyt konkurssiin. Saanko korvauksen mistään?

Ilmoita saatavasi konkurssipesälle ja selvitä, oliko yrityksellä vastuuvakuutus. Jos työntekijä on henkilökohtaisesti korvausvastuussa, voit vaatia korvausta myös häneltä. Työntekijän huolimattomuuteen perustuva vastuu on kuitenkin rajoitettua, eikä lievä huolimattomuus synnytä henkilökohtaista korvausvelvollisuutta. Sopimusasiakkaan mahdollisuutta vaatia korvausta suoraan työntekijältä rajoittavat lisäksi sopimusvastuuta koskevat periaatteet.

Voiko työnantaja irtisanoa tai erottaa työntekijän vahingon vuoksi?

Yksittäinen huolimattomuus ei yleensä riitä työsuhteen purkamiseen, koska purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä.

Koskeeko tämä myös valtion tai kunnan työntekijää?

Pääosin kyllä, kun työntekijä ei käytä julkista valtaa. Julkista valtaa käytettäessä sovelletaan omia sääntöjä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa