» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja ei vastaa työntekijän rikoksesta pelkästään siksi, että tekijä on sen palveluksessa. Työnantaja voi vastata, jos rikos on tehty työssä niin, että se liittyy työtehtäviin. Esimerkiksi myyjä huijaa asiakasta kaupanteossa tai asentaja varastaa asiakkaan kodista asennuskäynnillä. Silloin vastuu voi perustua sopimukseen asiakkaan kanssa tai isännänvastuuseen (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §). Tekijä vastaa tahallisesta teosta itse pääsääntöisesti koko vahingosta, joten uhri voi vaatia korvausta molemmilta, mutta saa sen vain kerran.
Milloin rikos on tehty "työssä"?
Isännänvastuussa työnantaja korvaa vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Laki ei nimenomaisesti sulje tahallista rikosta vastuun ulkopuolelle, eikä se kerro tarkemmin, milloin rikos on tehty työssä. Ratkaisevaa on, liittyykö teko riittävän läheisesti työntekijän työtehtäviin. Vastuuta voi puoltaa esimerkiksi se, että työntekijä käytti rikoksen tekemiseen hänelle uskottua työtehtävää tai työnantajan hänelle antamaa pääsyä asiakkaan kotiin, kassaan tai tietojärjestelmään. Pelkkä työtehtävien tarjoama tilaisuus rikoksen tekemiseen tai teon tapahtuminen työajalla ei kuitenkaan yksin ratkaise työnantajan vastuuta. Rajanveto riippuu teon luonteesta ja olosuhteista. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, vastaako työnantaja teosta sinun tapauksessasi.
Milloin työnantaja ei yleensä vastaa?
Jos työntekijä tekee rikoksen vapaa-ajallaan tai omaan lukuunsa ilman yhteyttä työtehtäviin, työnantaja ei vastaa isännänvastuun perusteella. Silloin vaatimus kohdistetaan vain tekijään. Myöskään se, että tekijä käytti teossa työpaikan puhelinta tai autoa, ei yksin riitä.
Asiakas ja sopimusvastuu
Jos uhri on yrityksen asiakas, yritys vastaa usein jo sopimuksen perusteella. Se on luvannut hoitaa tehtävän huolellisesti, ja työntekijän teko on yrityksen sopimusrikkomus. Esimerkiksi tilitoimisto, joka on ottanut hoitaakseen asiakkaan maksut, vastaa yleensä asiakkaalle, jos sen kirjanpitäjä kavaltaa varat.
Asiakkaan ei silloin tarvitse ensin selvittää, kuka yksittäinen työntekijä teon teki. Olennaista on, että yritys ei täyttänyt sopimusta. Sopimusehdoissa voi olla vastuunrajoituksia, joiden pätevyys arvioidaan erikseen. Jos yritys vetoaa vastuunrajoitukseen, juristi voi avustaa sinua vahingonkorvausta koskevassa riidassa.
Mitä korvataan?
Varkaudessa korvataan esimerkiksi anastetun esineen arvo (vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §). Rahojen anastamisesta, petoksesta tai kavalluksesta aiheutuva vahinko voi olla puhdasta taloudellista vahinkoa eli varallisuuden menetystä ilman henkilö- tai esinevahinkoa. Se korvataan vahingonkorvauslain mukaan, kun vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla (5 luvun 1 §). Rikoksen uhrilla voi olla oikeus myös kärsimyskorvaukseen, jos teko loukkasi esimerkiksi hänen yksityiselämäänsä, vaikkapa levittämällä hänen yksityisiä tietojaan (5 luvun 6 §).
Vastaako rikoksen tekijä itse?
Tekijä vastaa itse. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, ellei erityisistä syistä alenneta (4 luvun 1 §:n 2 momentti). Työntekijän vastuu uhrille on yleensä toissijainen: hän vastaa vain siitä, mitä ei saada työnantajalta. Lain sanamuodon mukaan tämä koskee kuitenkin vain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vastaavaa työntekijää, joten tahallisen rikoksen tekijä ei voi vaatia, että uhri perii korvauksen ensin työnantajalta (6 luvun 2 §).
Käytännössä työnantaja tai sen vakuutusyhtiö on usein maksukykyisempi kuin tekijä. Yrityksen korvausvastuu voi siksi olla uhrille erityisen tärkeä, jos tekijää ei tavoiteta tai hänellä ei ole varoja. Jos työnantajan korvausta sovitellaan, tekijä vastaa silti pääsääntöisesti koko määrästä.
Jos työnantaja maksaa uhrille korvausta, se voi vaatia maksamaansa määrää takaisin työntekijältä vahingonkorvauslain 4 luvun 3 §:n perusteella. Takautumisoikeuden laajuus määräytyy 4 luvun 1 §:n mukaan. Tahallisesti aiheutetusta vahingosta työntekijä vastaa lähtökohtaisesti täysimääräisesti, mutta korvausta voidaan erityisistä syistä alentaa.
Jos rikos kohdistui työnantajaan
Jos työntekijä varastaa työnantajalta tai kavaltaa sen rahoja, kyse on työntekijän vastuusta työnantajalle ja mahdollisesti työsuhteen päättämisestä.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Kotisiivooja vie asiakkaan korun siivouskäynnillä. Asiakas voi vaatia korvausta siivoojalta ja esittää korvausvaatimuksen myös siivousyritykselle. Siivousyrityksen vastuu riippuu muun muassa siitä, liittyikö teko riittävän läheisesti työtehtäviin ja syntyykö yritykselle korvausvastuu asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
Esimerkki 2: Huoltoyrityksen myyjä laskuttaa asiakkaalta 2 000 euroa työstä, jota ei koskaan tehty, ja ohjaa rahat omalle tililleen. Teko tehtiin myyjän työtehtävässä, joten asiakas voi vaatia rahojaan sekä yritykseltä että myyjältä.
Esimerkki 3: Pankin työntekijä houkuttelee vapaa-ajallaan tuttavaltaan 10 000 euroa yksityiseen "sijoitukseen". Teolla ei ole yhteyttä työtehtäviin, joten pankki ei yleensä vastaa. Tuttava voi vaatia rahoja vain tekijältä.
Määräajat
Vahingonkorvaussaatava vanhentuu yleensä kolmessa vuodessa (velan vanhentumisesta annetun lain 4 §). Isännänvastuussa ja tekijää vastaan aika alkaa, kun uhri sai tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Sopimusvastuussa yritystä vastaan aika alkaa yleensä siitä, kun asiakas havaitsi virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvissa korvausvaatimuksissa vanhentumisajan alkamiseen sovelletaan lisäksi erityissäännöstä (7 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta).
Korvaussaatavan vanhentuminen on lisäksi yleensä katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta. Tämä kymmenen vuoden määräaika ei kuitenkaan koske henkilö- tai ympäristövahingon korvaamista. Rikoksesta johtuva velka ei vanhennu niin kauan kuin rikoksesta voidaan nostaa syyte tai rikosasia on vireillä tuomioistuimessa (7 §:n 2 ja 3 momentti). Älä kuitenkaan oleta, että rikosasian vireilläolo estää myös työnantajan isännänvastuuseen tai sopimukseen perustuvan korvausvelan vanhentumisen. Katkaise yritykseen kohdistuvan korvaussaatavan vanhentuminen ajoissa, vaikka rikosasia olisi kesken. Jos vaadit korvausta sekä työntekijältä että työnantajalta, huolehdi vanhentumisen katkaisemisesta erikseen kummankin osalta (19 §). Vanhentumisen katkaisee esimerkiksi vaatimus, josta käyvät ilmi korvauksen peruste ja määrä, tai kanne (10 ja 11 §). Tee vaatimus kirjallisesti, jotta voit näyttää sen myöhemmin.
Toimi näin
Tee rikosilmoitus poliisille ja kerro, että vaadit korvausta tekijältä. Korvausvaatimuksen voi esittää rikosasian käsittelyssä. Ilmoita asiasta samalla kirjallisesti yritykselle, kuvaa, miten teko liittyi työntekijän tehtävään, ja pyydä yritystä ilmoittamaan vahingosta vakuutusyhtiölleen. Kokoa näyttö, kuten kuitit, tiliotteet, viestit, sopimus yrityksen kanssa ja tiedot siitä, milloin työntekijä hoiti asiaasi.
Yritykset kiistävät usein, että rikos olisi tehty työssä. Juristi arvioi, liittyikö rikos työtehtäviin ja vastaako yritys sopimuksen vai isännänvastuun perusteella, laatii vaatimuksen yritykselle ja sen vakuutusyhtiölle sekä arvioi, käsitelläänkö yritystä koskeva vaatimus rikosasian yhteydessä vai erikseen. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Usein kysyttyä
Pitääkö minun ensin vaatia työntekijää ennen kuin voin vaatia työnantajaa?
Ei. Jos yritys vastaa sopimuksen tai isännänvastuun perusteella, voit kohdistaa vaatimuksen suoraan siihen. Voit esittää vaatimuksen samalla myös tekijälle.
Mitä jos teko tehtiin työajan jälkeen?
Työajan ulkopuolella tehty teko ei yleensä kuulu työnantajan vastuulle. Poikkeus voi olla, jos työntekijä käytti hyväkseen työnsä kautta saamaansa pääsyä, esimerkiksi asiakkaan avaimia tai tunnuksia. Jos et ole varma, vastaako työnantaja vahingosta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
