Minilex - Lakipuhelin

Puolison osoite on tuntematon: miten avioerohakemus annetaan tiedoksi?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioeron voi saada, vaikka puolison osoite on tuntematon. Jos haet eroa yksin, käräjäoikeuden on annettava hakemus puolisollesi tiedoksi, ja kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa vasta tiedoksiannosta (avioliittolain 26 ja 28 §). Käräjäoikeus huolehtii tiedoksiannosta. Jos puolison olinpaikkaa ei saada selville, tiedoksianto tehdään kuuluttamalla: ilmoitus julkaistaan Virallisessa lehdessä, ja tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi julkaisupäivänä (oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 ja 10 §). Kuulutus vie aikaa, joten ero myös tällöin kestää tavallista pidempään.
 

Miksi tiedoksianto ratkaisee?

Yhteisessä hakemuksessa harkinta-aika alkaa, kun hakemus jätetään käräjäoikeuteen. Yksin tehdyssä hakemuksessa käräjäoikeuden on varattava toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi ja annettava hakemus hänelle tiedoksi samalla tavalla kuin haaste (28 §). Harkinta-aika alkaa vasta tiedoksiannosta (26 §:n 1 momentti). Et voi itse lähettää hakemusta puolisollesi ja olettaa, että tiedoksianto on sillä tehty. Yhteistä hakemusta ei voi tehdä, jos puolisoa ei tavoiteta, koska siihen tarvitaan molempien allekirjoitus.

Tiedoksiantoa tarvitaan myös silloin, kun haet eroa ilman harkinta-aikaa sillä perusteella, että olette asuneet erillään kaksi vuotta. Asiaa ei voi ratkaista ennen kuin puolisolle on annettu tilaisuus tulla kuulluksi (28 §).
 

Miten käräjäoikeus yrittää tavoittaa puolison?

Käräjäoikeus etenee yleensä tässä järjestyksessä:

  1. Tavallinen tiedoksianto: todisteellinen sähköinen tiedoksianto, kirje, jonka vastaanottaja palauttaa kuitattuna, tai postin saantitodistusta vastaan toimitettava kirje (11 luvun 3 §).
  2. Haastemies: jos tavallinen tiedoksianto ei onnistu tai on ilmeistä, ettei se onnistu, haastemies etsii puolison ja antaa asiakirjat hänelle henkilökohtaisesti.
  3. Sijaistiedoksianto: jos puolison asuinpaikka Suomessa tiedetään, mutta häntä ei tavata ja hänen voidaan olettaa välttelevän tiedoksiantoa, haastemies voi luovuttaa asiakirjat samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle. Jos ketään ei tavata, asiakirjat voidaan jättää poliisille tai käräjäoikeuden kansliaan. Haastemies lähettää puolisolle tästä ilmoituksen postitse ja tämän tiedossa oleviin sähköisiin osoitteisiin, ja tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi, kun ilmoitus on lähetetty (7 §).
  4. Ulkomaille: jos puoliso oleskelee ulkomailla ja hänen osoitteensa tiedetään, käräjäoikeus lähettää asiakirjat sen mukaan, mitä kansainvälisestä tiedoksiannosta on säädetty tai kyseisen valtion kanssa sovittu. Tämä voi kestää kuukausia.
  5. Kuulutus: jos puolison tai hänen valtuuttamansa henkilön olinpaikasta ei voida saada tietoa, käräjäoikeus kuuluttaa (9 §).

Sijaistiedoksianto edellyttää, että asuinpaikka tiedetään. Kun osoite on kokonaan tuntematon, jäljelle jää yleensä kuulutus.
 

Miten kuulutus tehdään?

Kuulutuksessa hakemus liitteineen pidetään nähtävillä käräjäoikeuden kansliassa. Ilmoitus hakemuksen pääasiallisesta sisällöstä ja siitä, missä asiakirjat ovat nähtävillä, julkaistaan Virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa. Käräjäoikeus voi julkaista ilmoituksen myös sanomalehdessä, ja ilmoitus pannaan käräjäoikeuden ilmoitustaululle (10 §).

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi päivänä, jona ilmoitus julkaistaan Virallisessa lehdessä. Harkinta-aika alkaa siitä päivästä. Tiedoksianto on pätevä, vaikka puoliso ei koskaan näkisi ilmoitusta.

Koska ilmoitus julkaistaan vain kuukauden ensimmäisessä numerossa, kuulutus voi siirtää harkinta-ajan alkua useilla viikoilla. Lisäksi aikaa kuluu ennen kuulutusta, kun käräjäoikeus yrittää tavallisia keinoja ja haastemiestä. Jos et ole varma, milloin harkinta-aikasi alkaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Esimerkki: Jätät hakemuksen huhtikuussa. Käräjäoikeus ei tavoita puolisoa postitse eikä haastemiehen avulla, ja kuulutus julkaistaan kesäkuun ensimmäisessä numerossa. Harkinta-aika alkaa julkaisupäivästä, joten avioeroa voi vaatia aikaisintaan joulukuussa.

Kun harkinta-aika on kulunut, avioeroa vaaditaan jatkokäsittelyhakemuksella, joka annetaan puolisolle tiedoksi samalla tavalla kuin alkuperäinen hakemus (30 §). Jos tiedoksianto on samassa asiassa jo kerran tehty kuuluttamalla, uutta ilmoitusta Virallisessa lehdessä ei tarvita. Silloin tiedoksianto tapahtuu, kun asiakirja pannaan nähtäville käräjäoikeuden kansliaan (11 luvun 10 §).
 

Mitä hakijan kannattaa tehdä?

Käräjäoikeus kuuluttaa vasta, kun puolison olinpaikasta ei saada tietoa (9 §). Hakijan oma selvitys auttaa käräjäoikeutta arvioimaan, milloin näin on. Kirjoita hakemukseen kaikki tieto, joka voi auttaa puolison löytämisessä:

  • viimeinen tunnettu osoite Suomessa ja mahdollinen ulkomainen osoite
  • puhelinnumero, sähköposti ja tiedossa olevat viestintäkanavat
  • työpaikka tai oppilaitos
  • sukulaiset tai ystävät, joiden kautta hänet voi tavoittaa.

Kerro myös, milloin olit viimeksi yhteydessä puolisoosi, mitä keinoja olet jo kokeillut ja miksi osoite on tuntematon. Jos puoliso on muuttanut ulkomaille tuntemattomaan paikkaan, kerro maa, jos tiedät sen. Jos haluat juristin laativan hakemuksen puolestasi, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Jos tiedoksianto on toimitettu virheellisesti ja puoliso jää vastaamatta, tiedoksianto on toimitettava uudelleen, ellei virhe ole vähäinen (11 luvun 18 §). Virheellinen tiedoksianto voi siis siirtää koko aikataulua, joten anna tiedot huolellisesti.

Esimerkki: Puoliso muutti pois kaksi vuotta sitten, eikä hänen uutta osoitettaan tiedetä. Kerrot hakemuksessa hänen vanhan osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sisarensa yhteystiedot. Jos käräjäoikeus tavoittaa puolison sisaren kautta, tiedoksianto voidaan tehdä tavallisesti. Jos ei, käräjäoikeus kuuluttaa.

 

Lapset ja omaisuus, kun puoliso on tavoittamattomissa

Tuomioistuin ottaa lasten huollon ja tapaamisoikeuden käsiteltäväksi omasta aloitteestaan (32 §), myös kun toinen vanhempi on tavoittamattomissa. Jos lapsi asuu luonasi ja toinen vanhempi on kadonnut, huoltoa koskeva vaatimus kannattaa esittää samassa asiassa. Samalla voit vaatia lapselle elatusapua (31 §). Silloin voit hoitaa lapsen asioita ilman toisen vanhemman myötävaikutusta, jos tuomioistuin uskoo huollon sinulle.

Omaisuuden ositusta varten voit hakea pesänjakajaa. Pesänjakajan hakemuskin annetaan puolisolle tiedoksi, joten samat tiedoksiantokeinot tulevat vastaan uudelleen.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristi selvittää puolison olinpaikan käytettävissä olevista lähteistä ja kirjoittaa hakemukseen selvityksen siitä, mitä keinoja on jo kokeiltu. Näin käräjäoikeus voi siirtyä oikeaan tiedoksiantotapaan ilman turhia välivaiheita. Juristi seuraa tiedoksiannon etenemistä ja määräaikoja sekä laatii lapsia ja omaisuutta koskevat vaatimukset niin, että ne voidaan ratkaista ilman poissaolevaa puolisoa. Jos puoliso on ulkomailla, juristi selvittää myös, tunnustetaanko suomalainen avioero hänen asuinmaassaan.
 

Usein kysyttyä

Mitä jos puoliso löytyy kuulutuksen jälkeen?

Laissa säädetyllä tavalla tehty kuulutus on pätevä tiedoksianto, eikä harkinta-aika ala alusta. Puoliso voi ottaa asiaan kantaa ja esittää omat vaatimuksensa asian ollessa vireillä. Jos hänen osoitteensa selviää, käräjäoikeudelle kannattaa ilmoittaa siitä, jotta myöhemmät asiakirjat voidaan lähettää suoraan hänelle.

Voiko puoliso välttää avioeron pysymällä piilossa?

Ei. Piiloutuminen voi viivästyttää harkinta-ajan alkua, mutta kuulutuksen jälkeen asia etenee, vaikka puoliso ei vastaa.

Entä jos tiedän, että puoliso asuu ulkomailla, mutta en tiedä osoitetta?

Ulkomaille lähetettävä tiedoksianto edellyttää, että osoite tiedetään (11 luvun 8 §). Jos osoitetta ei saada selville, käräjäoikeus voi kuuluttaa samalla tavalla kuin silloin, kun puoliso on kadonnut Suomessa (9 §). Kerro hakemuksessa, missä maassa puoliso todennäköisesti asuu ja mitä yhteystietoja hänestä on.

Kuinka kauan ero kestää, kun puolisoa ei löydy?

Harkinta-aika on vähintään kuusi kuukautta kuulutuksen julkaisupäivästä. Sitä ennen aikaa kuluu tavallisiin tiedoksiantoyrityksiin, haastemieheen ja kuulutuksen julkaisun odottamiseen, ja harkinta-ajan jälkeen jatkokäsittelyhakemuksen käsittelyyn. Mitä paremmat tiedot annat heti hakemuksessa, sitä vähemmän aikaa kuluu turhiin yrityksiin. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten eroasiasi saadaan etenemään.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa