» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhtiö B Oy oli velkaa henkilö A:lle. A oli kuollut 27.1.1997, ja hänen testamentissaan oli määräys, että B Oy saa pitää hänen saatavansa (arvo n. 75 000 euroa). Pesänselvittäjä vaati B Oy:tä maksamaan testamentissa mainitun summan A:n kuolinpesälle, mutta B Oy kieltäytyi vedoten testamenttiin ja siihen, että velkasuhdetta ei ollut. Velkakirja A:n ja B Oy:n välillä oli allekirjoitettu 19.12.1988, ja testamentti oli tehty 1.2.1989.
Korkein oikeus katsoi ensinnäkin, että velka ei ollut vanhentunut, koska velan oli vahvistanut perunkirjoituksessa 15.4.1997 B Oy:n toimitusjohtaja, joka oli myös kuolinpesän ilmoittaja. Testamentista korkein oikeus totesi, että sitä on noudatettava pesänselvityksessä ja perinnönjaossa, elleivät kuolinpesän velat estä määräyksen noudattamista. Kuolinpesässä oli käteisvaroja enemmän kuin velkoja. Velat eivät siis olleet esteenä testamenttimääräyksen noudattamiselle.
Rintaperillisten lakiosavaatimus voisi vielä aiheuttaa sen, että B Oy:n pitäisi maksaa kuolinpesälle lakiosavaateen täyttämiseksi tarvittava rahasumma. Perinnönjaossa voidaan siis lakiosavaatimuksen vuoksi jakaa myös se summa, jonka B Oy on velkaa kuolinpesälle. Mahdollisen saatavan periminen jäisi kuitenkin lakiosaa vaatineitten rintaperillisten tehtäväksi. Tapauksessa ei siis ollut tarpeen palauttaa kuolinpesälle kyseistä testamenttimääräyksellä anteeksi annettua velkaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa