» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkein oikeus käsitteli perinnönjaossa syntynyttä erimielisyyttä.
Perinnönjaossa oli ollut jaettavana 10 perheyrityksen (yritys) osaketta sekä omakotitalokiinteistö. Pesänjakaja ei ollut määrännyt omaisuuserille jakohetken käypiä arvoja, mutta oli jakanut omaisuuden siten, että A ja R olivat molemmat saaneet viisi osaketta ja puolet kiinteistöstä. Ennen perinnönjakoa A oli omistanut seitsemän osaketta ja R kahdeksan. R:lle oli siten muodostunut perinnönjaon myötä enemmistöosakkaan asema.
Pesänjakaja oli jakokirjassa todennut, ettei sillä seikalla, miten osakkeiden yhteinen lukumäärä jaon jälkeen vaikuttaa R:n ja A:n valtasuhteisiin yhtiössä, voinut olla jakoon vaikuttavaa merkitystä. Pesänjakajan mukaan normaalin perinnönjaon periaatteisiin kuului, että kukin osakkaista sai yhtä paljon kunkin laatuista omaisuutta, mikäli perustetta muunlaiselle jaolle ei ollut osoitettavissa.
Perintökaaren 23 luvun 8 §:stä löytyy jaon toimittamista koskeva ohje. Pykälän 1 momentin mukaan, jollei perinnönjakoa ole toimitettava osakasten sopimuksen mukaisesti, on pesänjakajan suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan. Pykälän 2 momentin mukaan, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.
Korkein oikeus totesi, että perillisten oikeudenmukainen ja tasapuolinen asema tulee turvata jaon kaikissa vaiheissa. Tämän tavoitteen toteuttaa parhaiten jaettavana olevan omaisuuden täydellinen arvomääräinen ja esinekohtainen tasajako, mutta jos siihen ei esimerkiksi omaisuuden laadusta johtuen päästä, on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen tasajakoon.
Perintökaaren 23 luvun 8 §:n säännöstä on yleensä pidetty esineelliseen tasajakoon velvoittavana säännöksenä ja näin pesänjakaja oli toiminut myös nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Korkeimman oikeuden mukaan näin ei kuitenkaan tarvitse toimia kaikissa tapauksissa, sillä joissain tilanteissa esineellinen tasajako voi johtaa mahdottomaan tilanteeseen omaisuuden hyödyntämistä ajatellen tai taloudellisesti. Jako ei saa KKO:n mukaan johtaa siihen, että perillisten jaossa saamien omaisuuksien arvot ovat epäsuhteessa heidän arvomääräisiin perintöosiinsa, koska oikeudenmukainen tasajako ei tällöin toteudu.
R oli jaon seurauksena saanut enemmistöosakkaan määräysvallan yhtiössä. Osakeyhtiölaissa on säännöksiä vähemmistönsuojasta, kuten 12 luvun 4 §:n 2 momentin säännös oikeudesta vaatia voitonjakoa ja 9 luvun 16 §:n yleislauseke osakkaiden yhdenvertaisuudesta. Perheyhtiön ollessa kyseessä edellä mainittujen säännösten merkitys on kuitenkin vähäinen, joten korkeimman oikeuden mukaan voitiin perustellusti todeta, että vähemmistöosakkaan asema enemmistöosakkaaseen nähden muodostuu epäedullisemmaksi kuin pelkästä osakkeiden omistuksen suhteesta johtuisi. Tämän johdosta enemmistö- ja vähemmistöosakkeita ei voitu pitää yhtä arvokkaina. KKO:n arvion mukaan tästä seurasi se, osakkeilla, jotka R sai jaossa, oli ollut enemmän arvoa kuin niillä, jotka A sai, vaikka saatujen osakkeiden lukumäärä oli sama.
R:n voitiin siten todeta saaneen jaossa arvoltaan suuremman määrän omaisuutta kuin A. Pesänjakaja oli siten menetellyt virheellisesti suorittaessaan jaon esineellisen tasajaon mukaisesti.
A oli vaatinut, että jako tulee oikaista sillä tavalla, että hän saa jaossa yhden osakkeen enemmän kuin R ja että hänen saamansa osake katsottaisiin R:n hyväksi kiinteistöä jaettaessa. KKO:n mukaan jaon toteuttaminen siten, kuin A vaati, voisi johtaa yhtiön käytännön toimintaa ajatellen epätarkoituksenmukaiseen ja ilmeisen epätaloudelliseen lopputulokseen. Lisäksi A ei ollut esittänyt perusteita, joiden mukaan hänelle tulisi antaa enemmän osakkeita kuin R:lle.
Pesänjakaja ei ollut määrännyt perinnönjaossa jaettavan omaisuuden arvoa, joten KKO:lla ei ollut mahdollisuutta oikaista jakoa välittömästi. Se tuli siten palauttaa pesänjakajalle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa