» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa käräjäoikeus oli hyväksynyt pesänselvittäjän hakemuksen kuolinpesän kiinteän omaisuuden myymiseksi. Yksi kuolinpesän osakkaista välitti hakemuksen hyväksymisestä hovioikeuteen. Pesänselvittäjän lisäksi myös niitä muita kuolinpesän osakkaita, jotka olivat käyttäneet käräjäoikeudessa puhevaltaansa, pidettiin muutoksen hakijan vastapuolina. Tapauksessa oli kyse myyntiluvan myöntämisen edellytyksistä ja niiden täyttymisestä.
Lain mukaan kiinteää omaisuutta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin suostumusta ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä. Mikäli osakas on saanut ajoissa kutsun ja jäänyt toimitukseen saapumatta tai jos perinnönjakoa ei muusta syystä ole toimitettava osakasten sopimuksen mukaisesti, pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaiken laatuisesta omaisuudesta.
Käräjäoikeus myönsi pesänselvittäjälle myyntiluvan, koska hyväksyttävämpiä vaihtoehtoja kuin tilan puolikkaan myyminen kuolinpesän velkojen maksamiseksi ei ollut ilmennyt. Lisäksi edellytykset kiinteän omaisuuden myyntiluvan antamiselle olivat olemassa. Hovioikeus kuitenkin kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja hylkäsi pesänselvittäjän hakemuksen kiinteän omaisuuden myymisestä. Hovioikeus katsoi, että kiinteistön määräosan myyminen suhteellisten pienien velkojen maksamisen vuoksi oli ilmeisen epätarkoituksenmukaista ja perintöoikeudellisen järjestelmän vastaista. Tapauksessa ei oltu esitetty uskottavaa selvitystä siitä, että rahavaroja ei ollut saatavissa juoksevien kulujen maksamiseksi tilan puustoa myymällä yhteistoiminnassa lesken kanssa. Lisäksi tilan määräosan myynti johtaisi siihen, että perillisten oikeus saada perintöosaansa kiinteää omaisuutta estyisi.
Korkein oikeus päätyi olemaan muuttamatta hovioikeuden päätöksen lopputulosta. Korkein oikeus katsoi, että pesänselvittäjä ei ollut näyttänyt, ettei pesänselvitystä voida toimittaa loppuun kiinteistöosuutta myymättä. Näin ollen myyntiluvan myöntämiselle ei ollut edellytyksiä. Korkeimman oikeuden mukaan pesänselvittäjän selvitys, että metsämyynti on tässä tapauksessa oikeudellisesti mutkallista sekä hankalaa ja että sen onnistuminen epävarmaa, ei riittänyt näytöksi, ettei metsämyynti olisi käyttökelpoinen keino velkojen hoitamiseksi. Korkein oikeus myös totesi, että pelkästään vähäisten velkojen maksamiseksi kiinteistöosuuden myyminen näyttää suhteettomalta ja näyttäsi palvelevan etupäässä muiden osakkaiden pyrkimystä siihen, että osituksessa ja perinnönjaossa olisi jaettavissa vain rahavaroja.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa