» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun B oli hakenut avioeroa vaimostaan A:sta, A oli vaatinut B:ltä elatusapua, koska tarvitsi elatusta. Ylioppilasmerkonomiksi kouluttautunut A oli todennut olleensa kotona 16 vuotta ja näki epätodennäköiseksi sen, että voisi ainakin lyhyen ajan kuluessa työllistyä uudelleen. A oli ollut kotona muun muassa, koska vanhimmalla lapsella oli sairaus ja puoliso työskenteli ulkomailla. B vastusti elatusapua.
Käräjäoikeus määräsi B:n suorittamaan A:lle elatusapua yhdeltä kuukaudelta, heinäkuulta 2001, 2 300 markkaa. A:n mukaan elatusapua olisi tullut suorittaa myös avioliiton päättymisen jälkeen, mutta hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen sellaisenaan.
Korkeimman oikeuden mukaan huolimatta siitä, että A oli isänsä jälkeen saanut perintönä ja avioeron osituksen perusteella omaisuutta, sillä ei ole merkitystä, kun arvioidaan elatusapua avioliiton harkinta-ajan ollessa käynnissä. Siten A:lla oli oikeus saada elatusapua heinäkuusta joulukuuhun 2001. KKO:n mukaan B:n tulot ovat olleet niin suuret, ettei hänellä olisi ollut vaikeuksia suorittaa elatusapua.
Avioliiton päättymisen jälkeiseltä ajalta KKO katsoi, ettei B:n elatusvelvollisuus ulottunut enää siihen aikaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa