Minilex - Lakipuhelin

Takautumisoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Takautumisoikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta vaatia velalliselta hyvitystä sellaisesta raha- tai muusta suorituksesta, jonka hän on suorittanut tämän puolesta. Takautumisoikeutta kutsutaan myös regressioikeudeksi. Takautumisoikeuden taustalla on ajatus siitä, ettei velallinen voi lähtökohtaisesti hyötyä siitä, että joku täyttää velvoitteen hänen puolestaan. Siksi velvoitteen suorittaneelle syntyy oikeus vaatia korvaavaa suoritusta varsinaiselta velalliselta jälkeenpäin. Takautumisoikeudesta on laissa säännöksiä tiettyjen erityistilanteiden osalta, mutta nykyinen käsitys on, että takautumisoikeus voisi olla voimassa yleisenä periaatteena myös laissa säänneltyjen tilanteiden ulkopuolella.

Takautumisoikeudesta on sääntelyä laissa ensinnäkin, kun kyse on takautumisoikeuden syntymisestä yhteisvastuullisten velallisten kesken. Yhteisvastuullisessa velkasuhteessa velallisia on useita, ja heistä jokainen on vastuussa velan koko laajuudesta. Yhteisvastuullinen velallinen ei vapaudu velvoitteesta siis suorittamalla siitä oman laskennallisen osuutensa vaan velvoite pysyy voimassa myös hänen osaltaan, kunnes koko velka on maksettu. Tällaisessa velkasuhteessa velalliselle kuitenkin syntyy takautumisoikeus kanssavelallisiaan kohtaan, jos hän joutuu suorittamaan velasta enemmän kuin oman osuutensa. Oman osuuden määräytyminen perustuu tasajaolle, ellei vastuun jakautumisesta ole sovittu velallisten kesken eikä osuuksia voi määrittää velasta saatujen vastikkeiden jakautumisen perusteella. Lainsäädännössä on myös varauduttu siihen, ettei kanssavelallinen kykenisikään esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi täyttämään osuuttaan toisen velallisen takautumisoikeusvaatimuksesta. Tällöin turvaudutaan ns. jälkitasaukseen eli muut kanssavelalliset joutuvat suorittamaan maksukyvyttömän velallisen osuuden takautumisoikeudelle perustuvasta vaatimuksesta.

Myös muissa laissa säännellyissä tilanteissa takautumisoikeus toimii pitkälti samoin kuin yhteisvastuullisten velallisten välillä. Tällaisia muita tilanteita on säännelty ensinnäkin vahingonkorvauslaissa. Vahingonkorvauslaissa mainitaan kaksi erillistä tilannetta, joissa takautumisoikeuteen on mahdollista turvautua. Tällainen on ensinnäkin tilanne, jossa vahingonkorvauksesta on vastuussa yhteisvastuullisesti useampi velallinen ja yksi suorittaa vahingonkorvausta ylitse oman osuutensa. Toinen lain esiin nostama tapaus on, jos työnantaja joutuu korvaamaan työntekijän työssään aiheuttaman vahingon tämän puolesta.

Takautumisoikeudesta on erityislainsäädäntöä lisäksi vielä velkasuhteen takaajan osalta. Takaajan tapaus on sikäli erityinen, että takaajalle saattaa syntyä takautumisoikeus sekä päävelallista että mahdollisia muita takaajia kohtaan. Lähtökohtaisesti takaajalle muodostuu aina oikeus vaatia varsinaiselta velalliselta takaisin koko tämän puolesta suorittamaansa velan määrää. Tästä oikeudesta ei myöskään voi sopimuksella etukäteen luopua. Takaajalle voi myös syntyä takautumisoikeus velan muita takaajia kohtaan ylitse oman osuutensa suorittamastaan velan määrästä, mutta tämä oikeus riippuu siitä, minkälainen suhde takaajien välillä on. Jos muut takaukset onkin annettu vasta maksumieheksi joutuneen takaajan takausta myöhemmin, takautumisoikeutta ei poikkeuksellisesti synny näitä myöhempiä takaajia kohtaan laisinkaan.

Takautumisoikeuteen saattaa siis kuitenkin olla mahdollista vedota myös näiden laissa säänneltyjen tilanteiden ulkopuolella. Näiden mahdollisuuksien selvittämiseksi kannattaa olla yhteydessä lakimieheen. Esimerkiksi Minilexin lakimiehet ovat asiantuntijoita myös takautumisoikeuksien osalta.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa