Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja jumalanpilkka

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Uskontorikosten suojelun kohteena ovat ihmisten uskonnollinen vakaumus ja tunteet sekä uskonrauha. Tavoitteena on suojata yhteiskuntarauhaa ja yleistä järjestystä. Jumalan pilkkaaminen julkisesti on Suomessa säädetty rangaistavaksi uskonrauhan rikkomisena. Uskontorikokset heijastavat yhteiskunnan moraalisia ja eettisiä arvoja, joten säännöksen tulkitseminen voi vaihdella yhteiskunnan kehityksen ja muutoksen myötä.

Uskonrauhan rikkomisesta tuomitaan se, joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä evankelis-luterilainen tai ortodoksinen kirkko tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.

Tekomuodot

Kiellettyä on Jumalanpilkka ja evankelis-luterilaisen, ortodoksisen kirkon tai muun uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän asian herjaaminen tai häpäiseminen. Herjaaminen voi tarkoittaa suullista tai kirjallista lausumaa, joka on omiaan halventamaan kohteen arvoa toisten silmissä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi blogikirjoitukset. Häpäiseminen voi olla suullista, kirjallista tai elein tehtyä. Myös pyhänä pidettävän omaisuuden vahingoittaminen tai turmeleminen voidaan katsoa häpäisemiseksi. Eri uskontokunnissa voidaan pitää eri asioita pyhänä, joten rikoksen täyttymistä on tarkasteltava eri uskontojen näkökulmasta. Säännös koskee vain erikseen mainittuja kirkkokuntia ja rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, ei sen sijaan järjestäytymättömiä uskonnollisia ryhmiä.

Jumalanpilkan tulee tapahtua julkisesti, jotta kyse voi olla rangaistavasta uskonrauhan rikkomisesta. Teon on tultava ennalta määräämättömän ihmisjoukon tietoon. Tällaiseksi voidaan katsoa yleisellä paikalla tapahtuva Jumalanpilkka tai herjaavat kirjoitukset internetissä.

Tekijältä uskonrauhan loukkaamisen syyllistyminen edellyttää tahallisuutta ja loukkaamistarkoitusta. Loukkaamistarkoitus voi käydä ilmi toiminnan loukkaavasta ja häpäisevästä muodosta. Arvioinnissa huomioidaan konteksti, jossa teko on tehty. Satiiri ei yleensä täytä Jumalanpilkan ja uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistöä, mutta jos se on tehty ilmeisessä loukkaamistarkoituksessa, voidaan se katsoa kielletyksi Jumalanpilkaksi.

Toinen uskonrauhan rikkomisen tekotapa on jumalanpalveluksen, kirkollisen toimituksen, uskonnonharjoituksen tai hautaustilaisuuden häiritseminen meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellä tai muuten. Teko on tällöin rangaistava, mikäli se kohdistuu mihin tahansa uskonnon harjoittamiseen. Säännöksen soveltamista ei siten ole rajattu tiettyihin kirkkokuntiin tai rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Hautajaistilaisuuksilla tarkoitetaan myös muita kuin kirkollisia hautajaisia. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta, eli tietoisuutta menettelyn uskonnonharjoitusta tai hautajaisia häiritsevästä luonteesta.

Rangaistusseuraamus

Uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana.

Uskonrauhan rikkomisesta ei ole Suomessa tuomittu kovinkaan usein. Uskonrauhan rikkomisesta on julkaistu ainoastaan yksi korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa katsottiin kunnallispoliitikko Jussi Halla-Ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan blogikirjoituksillaan. Tapaukseen voi tutustua Finlex-sivustolla, KKO 2012:58.

Vinkit

- Uskontorikoksia koskevat säännökset suojaavat yhteiskuntarauhaa ja uskonnonvapautta

- Jokaisella on perustuslaillinen uskonnon ja omantunnon vapaus

Varoitukset

- Satiirina tai kritiikkinä esitetty arvostelu voidaan tulkita uskonrauhan rikkomiseksi, mikäli se on luonteeltaan herjaava ja omiaan halventamaan kohteen arvoa toisten silmissä

- Uskonrauhan suoja voi tietyissä tilanteissa rajoittaa sananvapautta

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa