- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäyntikelpoisuus tarkoittaa henkilön oikeutta käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynnissä. Hän voi siis käydä itsenäisesti oikeutta ja ryhtyä muihinkin päteviin prosessitoimiin. Oikeudenkäyntikelpoisuus on ehdoton prosessinedellytys eli kanne jätetään tutkimatta, jos kantaja ei ole oikeudenkäyntikelpoinen. Oikeudenkäyntikelpoisuuden puuttuminen ei välttämättä suoraan johda jutun tutkimatta jättämiseen, vaan puute voidaan korjata hankkimalla oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla olevalle henkilölle oikeudenkäyntikelpoinen edustaja käyttämään hänen puhevaltaansa. Mikäli henkilö on oikeudenkäyntikelvoton, voi hänellä tiettyjen edellytysten täyttyessä olla kuitenkin mahdollisuus puhevallan käyttämiseen kokonaan itse tai ainakin edustajansa ohella.
Tuomioistuin voi määrätä itse viran puolesta asianosaiselle edunvalvojan oikeudenkäyntiin silloin, kun hänet havaitaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin ei saa tällöin myöskään ratkaista käsittelyssä olevaa asiaa ennen kuin asianosaiselle on määrätty laillinen edustaja ja edustajalle on varattu tilaisuus tulla kanteen johdosta kuulluksi. Edustajaa voidaan käyttää myös silloin, kun asianosainen ei halua itse osallistua oikeudenkäyntiin. Joskus asianosainen voi kuitenkin olla velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti paikalle, jolloin pelkkä edustajan läsnäolo ei riitä.
Oikeudenkäyntikelpoisuus on yleensä sidottu täysivaltaisuuteen. Täysivaltaisia henkilöitä ovat kaikki yli 18-vuotiaat, joita ei ole julistettu tuomioistuimen päätöksellä vajaavaltaisiksi. Vajaavaltaiseksi julistaminen tarkoittaa, että henkilö on julistettu holhottavaksi. Jos henkilö ei ole täysivaltainen, on hän tällöin vajaavaltainen. Henkilöltä puuttuu siis oikeudenkäyntikelpoisuus eli oikeus puhevallan käyttämiseen oikeudenkäynnissä. Vajaavaltaisen ollessa asianosaisena riita-asiassa tai asianomistajana rikosasiassa, hänen puhevaltaansa käyttää edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa hänen puhevaltaansa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu laillinen edustaja. Tällaisessa henkilöä koskevassa asiassa 15 vuotta täyttänyt henkilö käyttää kuitenkin puhevaltaansa itse, huoltajansa tai muun laillisen edustajansa ohella. Täysi-ikäinen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on julistettu vajaavaltaiseksi, voi henkilöään koskevassa asiassa käyttää itse yksin puhevaltaansa, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tämä tarkoittaa sellaista ymmärryskykyä, jota voidaan asian laatuun nähden pitää riittävänä omien etujen valvomisen kannalta.
Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä omaisuutta koskevissa asioissa säädetään erikseen. Vajaavaltaisella, oli hän sitten alaikäinen tai täysi-ikäinen, on itse yksin oikeus käyttää puhevaltaansa, jos riita tai rikos on kohdistunut sellaiseen omaisuuteen, jota hänellä on oikeus vallita. Lisäksi vajaavaltaisella on yksinoikeus puhevaltansa käyttöön sellaisten oikeustoimien osalta, joiden tekemiseen hänellä on kelpoisuus vajaavaltaisuudestaan huolimatta.
Rikosasiassa vastaajan eli syytetyn puhevallan käyttö on kuitenkin sidottu syyntakeisuuteen. Syyntakeinen vastaaja käyttää siten itse puhevaltaansa, vaikka hän olisikin vajaavaltainen. Mikäli syytetty on alaikäinen, hänen lisäkseen puhevaltaa voi käyttää hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustaja. Jos vastaaja on 18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen, joka todetaan syyntakeettomaksi, käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
Oikeushenkilöillä ei ole varsinaisesti oikeudenkäyntikelpoisuutta, koska ne eivät pysty itse käyttämään puhevaltaansa. Oikeushenkilön puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttävätkin aina ne ihmiset, joilla on oikeus toimia kyseisen oikeushenkilön puolesta.
Oikeudenkäyntikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön oikeutta käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynnissä. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että asianosaisen oikeudenkäyntikelpoisuudesta erotetaan erikseen asiavaltuus. Sillä tarkoitetaan henkilön tietynlaista kytkentää käsiteltävänä olevaan asiaan. Pelkkä oikeudenkäyntikelpoisuus ei siis vielä mahdollista kanteen tutkimista, mikäli asiavaltuus puuttuu. Pääsääntöisesti tuomioistuimen velvollisuutena on kiinnittää huomiota siihen, onko asianosainen kykenevä valvomaan etujaan ja oikeuksiaan eli voidaanko henkilöä pitää oikeudenkäyntikelpoisena. Yleensä voi olla kuitenkin hyvä toimittaa esimerkiksi lääkärintodistuksia tuomioistuimelle asian todentamiseksi. Tarvittaessa voi kääntyä ammattilaisen puoleen sen selvittämiseksi, onko kyseessä olevassa tapauksessa syytä ryhtyä toimenpiteisiin henkilön oikeudenkäyntikelvottomuuden todentamiseksi ja miten se voidaan parhaiten toteuttaa. Mikäli henkilö on vajaavaltainen, voi ammattilaiselta tiedustella, onko hänellä oikeutta puhevallan käyttämiseen kyseisessä asiassa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa