Minilex - Lakipuhelin

Asianosaisseuraanto eli asianomistajan oikeusaseman siirtyminen rikosasioissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asianosaisseuraanto ei ole rikosasioissa kovin yleinen. Se voi koskea joko asianomistajan syyteoikeutta tai yksityisoikeudellista vaadetta, joka on yleensä vahingonkorvausvaatimus. Mikäli asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana, hänen nostamansa syytteen käsittely jää sillensä. Kuolleen asianomistajan eräillä lähiomaisilla on kuitenkin oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta eli jatkaa hänen nostamansa syytteen ajamista oikeudenkäynnissä. Tällöin on siis kyseessä syyteoikeutta koskeva asianosaisseuraanto. 

Asianomistajan syyteoikeus on henkilökohtainen. Syyteoikeutta ei siis voi luovuttaa toiselle samaan tapaan kuin riita-asioissa riidan kohdetta. Jos esimerkiksi asianomistaja on ajanut syytettä omaisuutensa vahingoittamisesta, mutta luovuttaakin oikeudenkäynnin kuluessa kyseisen omaisuuden kolmannelle henkilölle, ei tämä kolmas henkilö voi ryhtyä jatkamaan syytettä. Syyteoikeus ei myöskään siirry perintönä tai testamenttina. Syyteoikeutta koskeva asianosaisseuraanto rikosasioissa on siis mahdollinen ainoastaan silloin, kun asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana tai hän on kuollut ennen kuin on käyttänyt syyteoikeuttaan. Tällöin hänen eräillä lähiomaisillaan on kahdessa tilanteessa oikeus käyttää kuolleen asianomistajan syyteoikeutta.

Tällainen tilanne on ensinnäkin silloin, kun asianomistaja kuolee rikoksen johdosta. Tällöin kuolleen asianomistajan syyteoikeutta voivat käyttää hänen leskensä ja lapsensa. Mikäli hänellä ei ole leskeä tai lapsia, oikeus syyteoikeuden käyttämiseen siirtyy hänen vahemmilleen ja sisaruksilleen. Vanhemmat ja sisarukset eivät siis voi käyttää syyteoikeutta, mikäli asianomistajalta on jäänyt leski tai lapsia, vaikka he eivät haluaisi käyttää syyteoikeutta. Vanhemmilla ja sisaruksilla on kuitenkin aina oikeus syyteoikeuden käyttämiseen, jos kuolleen asianomistajan leski tai joku lapsista on epäiltynä asianomistajan kuolemaan johtaneesta teosta. Lähiomaisista voi tulla asianomistajia myös siinä tapauksessa, että asianomistaja on kuollut rikoksen seurauksena ja heille on sen perusteella syntynyt oikeus vaatia vahingonkorvausta rikoksen tekijältä.

Omaiset voivat käyttää asianomistajan syyteoikeutta myös silloin, kun asianomistaja on kuollut muusta syystä kuin rikoksen uhrina, jos häneen on ennen hänen kuolemaansa kohdistunut rikos. Asianomistaja ei siis tällöin ole ehtinyt käyttää syyteoikeuttaan eli tehdä syyttämispyyntöä tai nostaa syytettä. Asianomistajan leskellä, lapsilla, vanhemmilla ja sisaruksilla on samanlainen oikeus syyteen nostamiseen ja syyttämispyynnön esittämiseen, kuin kuolleella asianomistajallakin olisi ollut. Heillä kaikilla on siis sama mahdollisuus syyteoikeuden käyttämiseen. Sen sijaan, jos asianomistaja on peruuttanut syyttämispyyntönsä, eivät omaiset voi käyttää syyteoikeutta. Omaisilla ei myöskään ole syyteoikeutta silloin, jos asianomistaja on halunnut, ettei syyttämispyyntöä esitetä eikä syytettä nosteta. Lähiomaiset eivät siis pysty kumoamaan asianomistajan tahtoa. Rikoksesta epäilty on velvollinen näyttämään toteen asianomistajan tahdon siitä, ettei tämä tahtonut syyttämispyyntö esitettävän tai syytettä nostettavan. Asianomistajan tahdonilmaisulle ei ole säädetty mitään tiettyä muotoa, mutta epäselvissä tapauksissa syyte on mieluummin tutkittava kuin jätettävä tutkimatta.

Rikosasiassa syytetyn osalta asianosaisseuraanto ei ole mahdollinen rangaistusvaatimuksen osalta. Jos syytetty kuolee oikeudenkäynnin aikana, häntä vastaan ajettu syyte raukeaa. Yksityisoikeudellisia menettämisseuraamus-, korvaus- sekä muita vaatimuksia sen sijaan voidaan syytetyn kuoltua ajaa tämän oikeudenomistajia vastaan, jotta vaadittu korvaus tai menettämisseuraamus voitaisiin tuomita maksettavaksi kuolinpesän varoista. Menettämisseuraamusta kuolinpesän varoista ei kuitenkaan tuomita, jos se olisi kohtuutonta. Kohtuuttomuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota ilmeisyyteen. Olisi esimerkiksi ilmeisen kohtuutonta, jos rikoksentekijän oikeudenomistajat joutuisivat vastuuseen rikoksentekijän teosta johtuvista vaatimuksista, jos rikoksentekijä on esimerkiksi käyttänyt rikoksella saamansa laittoman hyödyn täysin omiin tarkoituksiinsa ilman, että hänen oikeudenomistajansa olisivat hyötyneet rikoksesta.

Rikosasioissa asianosaisseuraanto ei voi tapahtua asianomistajan syyteoikeuden siirtämisellä kolmannelle henkilölle samaan tapaan kuin riita-asioissa riidan kohteen siirtäminen. Seuraanto voi tapahtua ainoastaan silloin, kun asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana tai hän on kuollut ennen kuin on käyttänyt syyteoikeuttaan. Tällöinkin ainoastaan laissa säädetyt lähiomaiset voivat käyttää syyteoikeutta. Lähiomaisten piiriä ei siis voi laajentaa. Syyteoikeuden käyttämisessä kannattaa huomioida mahdollisten oikeudellisten neuvojen tarve samalla tavalla kuin muissakin rikosoikeudenkäynneissä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa