- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sellaista sivullista, johon asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvoimavaikutus välittömästi ulottuu, kutsutaan itsenäiseksi väliintulijaksi. Tuomion oikeusvoimavaikutus ulottuu välittömästi sivulliseen, jos asiassa annettava tuomio sitoo häntä samalla tavoin, kuin, jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena. Tuomio on siis voimassa itsenäisen väliintulijan hyväksi tai häntä vastaan. Sivullisella on tällöin välitön väliintulointressi asiassa ja hänelle onkin laissa säädetty asianosaisen asema. Olisikin kohtuutonta evätä väliintulijan vaikuttamismahdollisuudet asiassa, josta annettava tuomio sitoo myös häntä. Itsenäinen väliintulija voi siksi tehdä osapuolia sitovia prosessitoimia, laajentaa kannetta sekä käyttää muutoksenhakuoikeutta. Näitä prosessitoimia on kuitenkin eräiltä osin rajoitettu.
Itsenäisen väliintulijan henkilöpiiristä ei ole säädetty mitään luetteloa. Asema määräytyy sen mukaan, sitooko oikeudenkäynnissä annettava tuomio häntä samalla tavalla kuin, jos hän olisi itse ollut siinä asianosaisena. Mikäli vastaus tähän on myöntävä, on henkilö itsenäinen väliintulija. Tällöin hänellä on myös asianosaisen asema.
Asianosaisen asemasta huolimatta itsenäinen väliintulija ei ole kuitenkaan jutun varsinainen asianosainen. Tuomiota ei asiassa tällöin anneta hänen nimissään eikä hän voi tulla oikeutetuksi tai velvoitetuksi asiassa vaadittuun suoritukseen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin oikeudenkäyntikulut. Jos itsenäinen väliintulija on tukenut voittanutta asianosaista, hänellä on sama oikeus saada korvaus kuluistaan kuin asianosaisella. Hävinnyttä asianosaista tukenut itsenäinen väliintulija ja asianosainen vastaavat vastapuolen kuluista yhteisvastuullisesti.
Itsenäisen väliintulijan oikeutta tehdä prosessitoimia rajoittaa se, että väliintulijan toimia tulee arvioida yhdessä sen asianosaisen toimien kanssa, jonka puolella hän oikeudenkäynnissä on. Jos väliintulijan ja asianosaisen prosessitoimet ovat ristiriidassa keskenään, kyseiset ristiriidat on pyrittävä ratkaisemaan heille edullisimmalla tavalla. Vahinkoa aiheuttavia toimenpiteitä, esimerkiksi vastapuolen vaatimuksen myöntämistä ja kanteesta luopumista pidetään tehottomina, elleivät molemmat hyväksy toimenpidettä. Itsenäistä väliintulijaa ei myöskään luonnollisesti voida kuulla asiassa todistajan ominaisuudessa, vaan hänen kuulemisensa tapahtuu samoin edellytyksin kuin asianosaisen kuuleminen.
Sivullisella ei kuitenkaan aina ole oikeutta itsenäiseen väliintuloon, vaikka asiassa annetun tuomion oikeusvoima- tai täytäntöönpanovaikutus ulottuisikin häneen. Jos asianosaisella on valta määrätä sivullisen oikeusasemasta tätä sitovalla tavalla, ei sivullisella ole oikeutta estää asianosaisen määräysvaltaa väliintulollaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi jos päävuokralaista vastaan ajetaan häätökannetta, alivuokralainen ei voi saada itsenäisen väliintulijan asemaa. Samoin, jos velkojat riitelevät siitä, kummalla on parempi oikeus velallisen saatavaan, ei velallisella ole itsenäisen, vaan ainoastaan epäitsenäisen väliintulijan asema. Myös, jos konkurssipesä on oikeudenkäynnin asianosaisena sille siirtyneen konkurssivelallisen asiavaltuuden nojalla, on konkurssivelallisella oikeus olla sivuväliintulijana asiassa.
Itsenäinen väliintulija on tärkeää erottaa tavallisesta väliintulijasta, josta käytetään myös nimityksiä varsinainen ja epäitsenäinen väliintulija sekä sivuväliintulija. Itsenäisen ja epäitsenäisen väliintulijan oikeudet eroavat huomattavasti toisistaan, joten väliintulijan oikeuksiin tutustuminen kannattaa aloittaa vasta sitten, kun on selvitetty, kumpi väliintulija soveltuu käsillä olevaan tapaukseen. Epävarmoissa tilanteissa voi olla hyvä tarkistaa ammattilaiselta, kenellä on väliintulo-oikeus ja mitkä ovat väliintulijan oikeudet.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa