Minilex - Lakipuhelin

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuuden pääperiaate on julkisuusperiaate, samoin kuin oikeudenkäynneissä yleisissä tuomioistuimissa yleensäkin. Julkisuusperiaate tarkoittaa sitä, että oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole säädetty salassa pidettäviksi tai ellei tuomioistuin erikseen määrää niitä salassa pidettäviksi. Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus tarkoittaa käytännössä siis sitä, että jokaisella on oikeus saada tieto niistä. Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta säädetään muun muassa laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. Kyseistä lakia sovelletaan, mikäli oikeudenkäynti pidetään käräjä-, hovi-, tai korkeimmassa oikeudessa, valtakunnanoikeudessa, työtuomioistuimessa tai sotaoikeudessa. Myös markkinaoikeudessa oikeudenkäynnin julkisuuteen sovelletaan edellä mainittua lakia, mikäli asiaan ei sovelleta lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Sen sijaan kyseistä lakia ei sovelleta hallintolainkäyttöasian käsittelyyn eikä oikeudenkäyntiasiakirjoihin hallintotuomioistuimissa. Niihin sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa. Tässä artikkelissa keskitytään asiakirjojen julkisuuteen yleisissä tuomioistuimissa.

Siitä, milloin mikäkin oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi, on säädetty varsin tarkasti. Tuomioistuimella on kuitenkin harkintavaltaa oikeudenkäyntiasiakirjojen julkiseksi tulemisen suhteen ja se voi harkintansa mukaan määrätä asiakirjan julkiseksi tulemisen ajankohdan säännöksissä määrätystä poikkeavaksi. Oikeudenkäyntiasiakirja voi tulla julkiseksi esimerkiksi silloin, kun asiassa on toimitettu suullinen käsittely tai kun asia on ratkaistu. Asiakirja voi tulla julkiseksi myös silloin, kun se on saapunut tuomioistuimeen, kun se on valmis ja kun se on asianosaisten saatavissa tai kun se on allekirjoitettu.

Osittain tai kokonaan salassa pidettäviä ovat sellaiset oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka sisältävät esimerkiksi arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista. Näin on myös, kun asiakirjassa on tietoa rikoksen uhrista, jos tiedon julkisuudella loukattaisiin hänen oikeuksiaan, muistoaan tai läheisiään tai jos asiakirjassa on tietoja syytetyn mielentilatutkimuksesta tai tietoa tuomioistuimen neuvottelusta. Myös sellaiset asiakirjat, joiden julkisuus todennäköisesti vaarantaisi Suomen ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille ovat salassa pidettäviä. Salassapitoaika vaihtelee eri asiakirjojen välillä ja se on yleensä 25-80 vuotta. Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää salassapitoaikaa tarvittaessa.

Tuomioistuimella on harkintavaltaa myös asiakirjojen salassapidosta tai niiden julkisuudesta päättämisessä säännöksistä poikkeavalla tavalla. Tuomioistuin voikin esimerkiksi painavan yleisen tai yksityisen edun vuoksi tai asianosaisen pyynnöstä määrätä salassa pidettävän asiakirjan julkiseksi tai määrätä julkisen asiakirjan salassa pidettäväksi erityisestä syystä tai asianosaisen pyynnöstä.

Huomattava kuitenkin on, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asianosaisella on kuitenkin aina oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiaansa koskevan oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä.

Vinkit

- Lakimiehemme vastaavat mielellään oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta koskeviin kysymyksiin.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa