Minilex - Lakipuhelin

Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lähtökohta oikeudenkäyntien julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa on julkisuusperiaate, jonka mukaan oikeudenkäynti on julkinen, ellei toisin ole säädetty. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sääntelee oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa oikeudessa, hovioikeudessa, käräjäoikeudessa, työtuomioistuimessa ja sotaoikeudessa. Kyseistä lakia sovelletaan myös niihin markkinaoikeudessa käsiteltäviin asioihin, joihin ei sovelleta hallintolainkäyttölakia. Lisäksi siltä osin, kuin edellä mainitussa laissa ei toisin säädetä, tuomioistuimessa sovelletaan lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Julkisia ovat tiedot tuomioistuimessa käsiteltävän asian laadusta ja asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta sekä tiedot käsittelyn vaiheista, suullisen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta sekä asianosaisten yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot. Suullisen käsittelyn julkisuus tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa on oikeus olla läsnä asian käsittelyssä ja tuomioistuimen on lisäksi ilmoitettava käsittelystä viimeistään istunnon alkaessa istuntopaikan juttuluettelolla, josta selviää muun muassa asian laatu, käsittelyn alkamisaika ja asianosaisten nimet, lukuun ottamatta asianomistajan nimeä syyttäjän ajamassa rikosasiassa.

Salassa pidettävät tiedot

Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä salassa pidettäviksi tiedot asianomistajan henkilöllisyydestä sellaisessa rikosasiassa, joka käsittelee erityisen arkaluonteista yksityiselämän seikkaa. Salassa pidettäväksi voidaan määrätä myös tiedot turvapaikan hakijan henkilöllisyyden, kun käsitellään säilöön ottamista koskevaa asiaa, ellei tällöin pidetä selvänä, ettei henkilöllisyydestä annettava tieto vaaranna turvapaikanhakijan tai hänen läheistensä turvallisuutta.

Lisäksi tuomioistuin voi määrätä myös suullisen käsittelyn osittain tai kokonaan toimitettavaksi ilman yleisöä, jos asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja tai jos käsittelyssä esitetään salassa pidettävä asiakirja tai ilmaistaan salassa pidettävää tietoa, jonka julkinen esitys aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa salassapitovelvollisuuden suojaamille eduille. Käsittely voidaan määrätä yleisöttä toimitettavaksi myös, jos sen julkisuus voisi vaarantaa turvapaikanhakijan tai hänen läheisensä turvallisuuden tai jos syytteessä rikoksesta on alle 18-vuotias eikä suljettu käsittely ole vastoin erittäin tärkeää yleistä etua tai kun asiassa on kuultavana alle 15-vuotias tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Lisäksi suljettu käsittely voidaan toimittaa, jos rikosasiassa kuultavana on henkilö, joka hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu huomioiden on erityisen suojelun tarpeessa. Suljettu käsittely järjestetään myös, jos julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi Suomen ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille.

Suljetussa käsittelyssä saavat asianosaisten sekä heidän edustajiensa ja avustajiensa lisäksi olla läsnä ne, joiden läsnäoloa tuomioistuin pitää tarpeellisena. Määrättäessä asian käsittely toimitettavaksi yleisön läsnä olematta voidaan yleisön läsnäoloa rajoittaa vain siltä osin kuin se on tarpeen suojattavien etujen turvaamiseksi.

Julkisessakin käsittelyssä yleisön läsnäoloa voidaan rajoittaa, jos tuomioistuin katsoo, että se on tarpeen kuultavan, asianosaisen tai heidän läheistensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Yleisön määrän rajoittaminen on lisäksi mahdollista tungoksen välttämiseksi.

Myös asian ratkaisu on julkinen, ellei sitä erikseen säädetä salassa pidettäväksi. Perusteena ratkaisun salassapidolle voi olla esimerkiksi se, että ratkaisu sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävästäkin ratkaisusta on kuitenkin laadittava julkinen seloste, jos kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia tai sellainen asia, joka on julkisuudessa synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta. Selostuksesta on käytävä pääpiirteissään ilmi tiedot asiasta ja ratkaisun perusteluista.

Lisäksi, jos oikeudenkäynnissä käsitelty asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa, ja tarpeen mukaan muutoinkin, tuomioistuimen on huolehdittava mahdollisuuksiensa mukaan siitä, että asianosainen saa tiedon ratkaisun sisällöstä ennen kuin ratkaisun sisältävästä asiakirjasta annetaan tieto yleisölle.

Päätös julkisuuden rajoittamisesta

Tuomioistuin voi tehdä ratkaisun lain oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa nojalla yhden tuomarin kokoonpanossa, tai siinä kokoonpanossa, jossa se on päätösvaltainen käsittelemään pääasiaa. Suullisessa käsittelyssä tehtävän ratkaisun, tai suullisen käsittelyn julkisuudesta tehtävän ratkaisun, tuomioistuin voi kuitenkin tehdä vain siinä kokoonpanossa, jossa suullinen käsittely toimitetaan.

Ennen kuin tuomioistuin tai sen puheenjohtaja tekee ratkaisun, sen on varattava sille, jonka oikeutta asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua, jos se aiheuttaisi tarpeetonta viivästystä asian laatu huomioon ottaen, eikä kuulematta jättämisestä todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa. 

Lopuksi

Lähtökohtaisesti siis yleisissä tuomioistuimissa pidettävät oikeudenkäynnit ovat julkisia. Julkisia ovat näin ollen tiedot tuomioistuimessa käsiteltävän asian laadusta, asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, käsittelyn vaiheista, suullisen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta sekä asianosaisten yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot. Yleisöllä on pääasiallisesti oikeus seurata suullista käsittelyä tuomioistuimessa paikan päällä. On kuitenkin asioita, joihin liittyvät tiedot voidaan tuomioistuimen toimesta määrätä salaisiksi, esimerkiksi tiedot asianomistajan henkilöllisyydestä sellaisessa rikosasiassa, joka käsittelee erityisen arkaluonteista yksityiselämän seikkaa. Laissa määriteltyjen edellytysten vallitessa tuomioistuin voi säätää myös suullisen käsittelyn toimitettavaksi ilman yleisöä. Edellytys suljetulle käsittelylle on olemassa muun muassa, jos asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja. Myös tuomioistuimen ratkaisu on pääsääntöisesti julkinen mutta, jos se on tietyin edellytyksin säädetty salaiseksi, tulee siitä kuitenkin laatia julkinen seloste, jos kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia tai asia, joka on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Lakimiehemme vastaavat mielellään oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskeviin kysymyksiin.

- Oikeudenkäynnin julkisuutta on mahdollista rajoittaa, mutta se tulee tehdä laissa säädetyin perustein. Julkisuusperiaatteen edelle voi siis mennä jokin laissa säädetty tärkeämpi etu, ja lainsäädäntö jättää tuomioistuimelle harkintavaltaa sen suhteen, missä määrin julkisuutta tulee kussakin yksittäistapauksessa rajoittaa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]