» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sovintosopimus on osapuolten välinen sopimus, jolla riita lopetetaan. Laki ei vaadi sille muotoa, mutta se kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Siitä pitää käydä ilmi osapuolet, riidan kohde, kunkin suoritukset ja aikataulu, kulujen jakaminen ja se, että asia on sillä lopullisesti sovittu. Jos haluat, että sovinnon voi tarvittaessa viedä suoraan ulosottoon, se on vahvistettava tuomioistuimessa.
Miten sovinto syntyy?
Sovinto syntyy, kun osapuolet hyväksyvät samat ehdot, tavallisesti tarjouksen ja sen hyväksyvän vastauksen kautta (oikeustoimilain 1 luku). Sovinto voi syntyä suorissa neuvotteluissa, sovittelijan avulla tai tuomioistuimessa jo vireillä olevassa asiassa. Rahavaatimuksista, korjauksista, hyvityksistä ja sopimuksen päättämisestä osapuolet voivat sopia vapaasti.
Sovintotarjous ei vielä ole sovinto. Sovinto syntyy vasta, kun toinen hyväksyy tarjouksen sellaisenaan. Jos vastaus muuttaa tai lisää ehtoja, se on yleensä uusi tarjous (oikeustoimilain 6 §). Siksi lopullinen teksti kannattaa kirjoittaa yhteen asiakirjaan, jonka molemmat allekirjoittavat. Voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen sovintosopimuksen laatimisesta.
Sovinto voi koskea myös vain osaa riidasta. Silloin sovintoon kirjataan tarkasti, mitkä vaatimukset sovittiin ja mitkä jäävät edelleen riitaisiksi.
Mitä sovintosopimukseen kirjoitetaan?
- Osapuolet nimineen ja tunnistetietoineen.
- Riidan kohde: mitä sopimusta ja mitä vaatimuksia sovinto koskee.
- Suoritukset: kuka maksaa, korjaa, palauttaa tai tekee mitä, ja kuinka paljon.
- Aikataulu: eräpäivät ja maksutili; mitä tapahtuu, jos maksu myöhästyy (esimerkiksi viivästyskorko tai koko jäljellä olevan summan erääntyminen).
- Kulut: vastaako kumpikin omista oikeudenkäynti- ja asianajokuluistaan vai korvaako toinen niitä. Jos kuluista ei sovita, niistä voidaan riidellä erikseen.
- Lopullisuus: osapuolilla ei ole sovinnon jälkeen muita vaatimuksia toisiaan kohtaan tästä asiasta. Mieti tarkkaan, mitä tämä kattaa, esimerkiksi myöhemmin ilmenevät virheet.
- Vireillä oleva asia: peruutetaanko kanne tai lautakuntahakemus, vai pyydetäänkö tuomioistuinta vahvistamaan sovinto.
- Tarvittaessa luottamuksellisuus.
- Päiväys ja allekirjoitukset.
Esimerkki: Tilaaja ja remonttiyritys riitelevät 10 000 euron loppulaskusta. Sovinnossa sovitaan, että tilaaja maksaa 7 000 euroa kahdessa erässä, yritys korjaa kylpyhuoneen saumat kuukauden kuluessa, kumpikin vastaa omista kuluistaan ja muita vaatimuksia ei ole. Kun ehdot ovat näin tarkkoja, uusi riita sovinnon sisällöstä on epätodennäköinen.
Lopullisuuslauseke on sovinnon tärkein kohta
Lopullisuuslauseke ratkaisee, mitä sovinto kattaa. Jos kirjoitat, että kaikki tiettyyn sopimukseen liittyvät vaatimukset on sovittu, ehto voi kattaa myös virheet, joita kumpikaan osapuoli ei tiennyt sovintoa tehdessään. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2014:70, että kiinteistökaupan jälkeen tehty sovintosopimus esti ostajia vaatimasta korvausta myös myöhemmin ilmenneistä, aiemmin tuntemattomista salaisista virheistä. Ratkaisussa oli sovittu nimenomaisesti, ettei osapuolilla ollut korvauksen suorittamisen jälkeen mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan kiinteistökaupan osalta.
Sovintosopimusta voidaan kuitenkin vaatia soviteltavaksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla, jos sopimus tai sen soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen. KKO 2014:70 ei ratkaissut sovittelun edellytyksiä, koska asiaa koskeva kysymys ei ollut enää korkeimman oikeuden käsiteltävänä. Jos sovinnon halutaan koskevan vain jo tiedossa olevia virheitä, tämä kannattaa siksi kirjata nimenomaisesti.
Esimerkki: Asunnon omistaja sopii remonttiyrityksen kanssa kosteusvaurion korjauksesta ja hyväksyy lausekkeen, jonka mukaan kaikki urakkaan liittyvät vaatimukset on sovittu. Puoli vuotta myöhemmin samasta urakasta löytyy uusi vika. Lauseke voi estää uuden vaatimuksen, joten sovintoon olisi kannattanut kirjata, että se koskee vain kosteusvauriota.
Sovinto ja vanhentuminen
Jos sovinnossa sovitaan maksujärjestelystä, saatavan vanhentuminen katkeaa (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohta). Katkaisusta alkaa kulua uusi, yhtä pitkä vanhentumisaika, yleensä kolme vuotta (13 §). Jos sovittuja maksuja ei suoriteta, saatava on perittävä tai vanhentuminen katkaistava uudelleen ennen kuin se vanhenee. Myös jokainen maksuerä katkaisee vanhentumisen, koska maksaja samalla tunnustaa velan (10 §:n 1 momentin 2 kohta).
Miten sovinnosta tulee täytäntöönpanokelpoinen?
Tavallinen sovintosopimus sitoo osapuolia sopimuksena. Jos vastapuoli ei noudata sitä, sovintoon perustuva vaatimus on kuitenkin vietävä tuomioistuimeen, ennen kuin sen voi periä ulosoton kautta. Täytäntöönpanokelpoisen sovinnon saa kahdella tavalla.
Tuomioistuimessa. Kun asia on vireillä käräjäoikeudessa, tuomioistuin pyrkii saamaan osapuolet sopimaan (oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 26 §). Osapuolten sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimen ratkaisuksi, jolloin sen voi panna täytäntöön kuin tuomion. Samoin tuomioistuinsovittelussa syntynyt sovinto voidaan vahvistaa. Tuomioistuinsovittelussa vahvistettava sovinto voi koskea muutakin kuin alkuperäisiä vaatimuksia (riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 8 §). Tuomioistuin ei vahvista sovintoa, joka on lainvastainen, selvästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta (oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 3 §).
Ulkopuolisessa sovittelussa. Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Sovinnon on oltava kirjallinen, osapuolten allekirjoittama ja sovitteluun koulutetun sovittelijan allekirjoituksellaan vahvistama (18 §). Sovittelun on oltava sopimukseen tai sääntöihin perustuva jäsennelty menettely, ja hakemukseen liitetään sovittelusopimus tai muu selvitys siitä. Hakemuksen tekevät osapuolet yhdessä tai yksi osapuoli muiden nimenomaisella suostumuksella. Sovinnosta on käytävä ilmi osapuolet, sovinnon kohde, sisältö ja sovittelija (19 ja 20 §). Sovintoa ei vahvisteta, jos se on lainvastainen, selvästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta tai jos sitä ei voida panna täytäntöön ulosotossa (23 §). Lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevaa sovintoa ei voi vahvistaa tässä menettelyssä.
Pelkästään kahden osapuolen keskenään tekemää sovintoa ilman sovittelijaa ei voi vahvistaa tällä hakemusmenettelyllä. Jos täytäntöönpanokelpoisuus on tärkeä, esimerkiksi kun maksu jakautuu moneen erään, sovinto kannattaa tehdä sovittelussa tai vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Tuomioistuinsovittelua voi hakea käräjäoikeudesta, vaikka kannetta ei ole nostettu, mutta sen aloittaminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta (4 §). Lakipuhelimesta voit kysyä, miten sovinnon vahvistaminen onnistuu omassa tilanteessasi.
Voiko sovinnon myöhemmin riitauttaa?
Sovinto sitoo, vaikka se jälkikäteen tuntuisi huonolta. Sovinto voi kuitenkin olla pätemätön samoin perustein kuin muukin sopimus, esimerkiksi jos se on saatu aikaan petollisesti tai pakottamalla. Kohtuuttoman ehdon voi pyytää soviteltavaksi (oikeustoimilain 3 luku ja 36 §). Kynnys on korkea, koska sovinnon tarkoitus on lopettaa riita ja osapuolet ovat tietoisesti luopuneet osasta vaatimuksiaan. Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, voiko tekemäsi sovinnon vielä riitauttaa.
Sovintotarjous ennen sovintoa
Vaikka sovintoa ei syntyisi, kirjallinen sovintotarjous voi vaikuttaa myöhempään oikeudenkäyntikulujen jakamiseen. Ratkaisussa KKO 2022:56 ostajat saivat oikeudessa 32 000 euroa, vaikka myyjät olivat tarjonneet sovinnoksi 50 000 euroa. Korkein oikeus otti sovintotarjoukset huomioon kuluvastuuta arvioidessaan, mutta katsoi, ettei 50 000 euron tarjousta voitu suoraan verrata tuomittuun määrään, koska tarjous kattoi myös muita kuin oikeudenkäynnissä käsiteltyjä vaatimuksia. Ostajat velvoitettiin korvaamaan osa myyjien oikeudenkäyntikuluista. Sovintotarjous kannattaa siksi tehdä kirjallisesti ja arvioida vastapuolen tarjous huolellisesti.
Tavalliset virheet
- Lopullisuuslauseke puuttuu, ja toinen esittää myöhemmin uusia vaatimuksia.
- Lopullisuuslauseke on liian laaja, ja se kattaa myös asiat, joista ei ollut tarkoitus sopia.
- Kuluista ei sovita.
- Maksuaikataulu on epäselvä, tai viivästyksen seuraamuksista ei ole sovittu.
- Sovinto tehdään suullisesti, eikä sen sisältöä voida myöhemmin näyttää.
- Lautakuntahakemus tai kanne jää peruuttamatta.
Milloin juristista on hyötyä?
Pienessä ja selvässä asiassa yksinkertaisen sovinnon voi kirjoittaa itse yllä olevan listan avulla. Juristi kannattaa ottaa mukaan, kun riidan arvo on merkittävä, maksu jakautuu moneen erään tai asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Juristi kirjoittaa sovintosopimuksen niin, että se kattaa juuri ne vaatimukset, jotka on tarkoitus sopia, eikä jätä aukkoja kuluihin tai myöhemmin ilmeneviin virheisiin. Hän arvioi, kannattaako sovinto vahvistaa, ja laatii vahvistamishakemuksen. Isoissa riidoissa juristi myös arvioi, onko sovintotaso järkevä suhteessa oikeudenkäynnin todennäköiseen lopputulokseen ja kuluriskiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Sitooko suullinen sovinto?
Kyllä, koska laki ei vaadi sovinnolta muotoa. Sen sisältöä voi kuitenkin olla vaikea näyttää, eikä sitä voi vahvistaa ulkopuolisen sovittelun hakemusmenettelyssä. Vahvista suullinen sopu ainakin sähköpostilla.
Voiko sovinnon tehdä, vaikka kanne on jo vireillä?
Voi. Osapuolet voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sovinnon tai peruuttaa kanteen sovinnon perusteella. Kulut kannattaa tällöin sopia nimenomaisesti.
Pitääkö sovinto vahvistaa?
Ei ole pakko. Vahvistaminen kannattaa, jos epäilet, ettei vastapuoli noudata sovintoa, koska vahvistetun sovinnon voi panna täytäntöön ulosotossa ilman uutta oikeudenkäyntiä.
Pitääkö sovintosopimus tehdä notaarin luona?
Ei. Tavallinen kirjallinen sopimus, jonka molemmat allekirjoittavat, riittää. Erityinen muoto voi kuitenkin olla tarpeen, jos sovinnossa esimerkiksi myydään kiinteistö, sillä kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti ja kaupanvahvistajan vahvistamana tai sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (maakaaren 2 luvun 1 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
