Minilex - Lakipuhelin

Miten ratkaista sopimusriita ilman oikeudenkäyntiä?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Sopimusriidan voi ratkaista ilman oikeudenkäyntiä neljällä päätavalla: neuvottelemalla sovinnon suoraan vastapuolen kanssa, sovittelussa, välimiesmenettelyssä, jos siitä on sovittu, ja kuluttajariidassa kuluttajaneuvonnassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Keinot eroavat siinä, sitooko lopputulos, voiko sen viedä ulosottoon, mitä se maksaa ja kauanko se kestää. Pelkkä neuvottelu ei pysäytä saatavan vanhentumista, joten esitä vaatimuksesi kirjallisesti ja yksilöidysti heti alussa.
 

Selvitä ensin kolme asiaa

Ennen kuin valitset keinon, selvitä:

  1. Mitä sopimuksessa sanotaan riitojen ratkaisemisesta. Siinä voi olla välityslauseke (riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä) tai oikeuspaikkaehto (missä käräjäoikeudessa kanne nostetaan).
  2. Oletko kuluttaja vai yritys. Kuluttajalla on maksuttomat keinot ja vahvempi suoja sopimusehtoja vastaan.
  3. Milloin saatava vanhenee. Tämä ratkaisee, kuinka paljon aikaa neuvotteluille on.

Kokoa samalla aineisto:

  • sopimus liitteineen ja mahdolliset yleiset sopimusehdot
  • tarjoukset, tilausvahvistukset ja muutos- tai lisätyösopimukset
  • laskut, kuitit ja maksutositteet
  • reklamaatiot ja niihin saadut vastaukset
  • sähköpostit, viestit ja muistiinpanot puheluista
  • valokuvat, tarkastuspöytäkirjat ja asiantuntijalausunnot
  • oma laskelma siitä, mitä vaadit ja millä perusteella.

Aineisto tarvitaan joka tapauksessa. Hyvä aineisto tekee neuvottelusta lyhyemmän, ja sama aineisto käy sellaisenaan sovittelijalle, lautakunnalle tai tuomioistuimelle.
 

Älä anna saatavan vanhentua

Saatava vanhenee yleensä kolmessa vuodessa, jollei vanhentumista katkaista (velan vanhentumisesta annetun lain 4 §). Maksamattoman laskun aika alkaa yleensä eräpäivästä. Kun vaadit hyvitystä tai vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen perusteella, aika alkaa siitä, kun huomasit virheen tai sinun olisi pitänyt huomata se. Vanhentuminen on lisäksi katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (5 ja 7 §).

Neuvottelu ei sinänsä katkaise eikä keskeytä vanhentumista. Vanhentuminen katkeaa esimerkiksi, kun:

  • vaadit vastapuolelta suoritusta tai muistutat velasta (10 §)
  • vastapuoli maksaa osan velasta tai muuten tunnustaa sen
  • sovitte maksujärjestelystä tai siitä, että vanhentuminen on katkaistu
  • asia otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sovittelussa, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi (11 §:n 1 momentin 4 kohta)
  • esität vaatimuksen kuluttajariitalautakunnassa tai nostat kanteen (11 §:n 1 momentin 1 kohta)
  • saatat vaatimuksen välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi (11 §:n 1 momentin 1 kohta, HE 187/2002 s. 59).

Vaatimuksessa velka on yksilöitävä. Kun vaadit hyvitystä tai vahingonkorvausta, vaatimuksesta on käytävä ilmi peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, ellei vastapuoli jo tiedä niitä (10 §:n 2 momentti). Laissa tarkoitetun sovittelun, lautakuntakäsittelyn, välimiesmenettelyn ja oikeudenkäynnin ajan vanhentuminen on keskeytyksissä, ja se katsotaan katkenneeksi, kun käsittely päättyy (11 §:n 2 momentti).

Katkaisusta alkaa kulua uusi, yhtä pitkä vanhentumisaika (13 §). Lakipuhelimesta voit kysyä, milloin oma saatavasi vanhenee.

Esimerkki: Huomaat urakan virheen huhtikuussa 2026 ja neuvottelet urakoitsijan kanssa kaksi vuotta. Jos et ole lähettänyt yksilöityä vaatimusta, saatava vanhenee huhtikuussa 2029, vaikka neuvottelut olisivat kesken. Yksi kirjallinen vaatimus euromäärineen esimerkiksi syksyllä 2026 aloittaa kolmen vuoden ajan alusta.

 

Vaihtoehto 1: suora sovintoneuvottelu

Sopimusriita kannattaa yleensä pyrkiä ratkaisemaan ensin neuvottelemalla. Neuvottelu on vapaamuotoista, joustavaa ja halvinta. Sovinnossa voidaan sopia asioista, joita tuomioistuin ei voisi määrätä: maksuaikataulusta, korjaamisesta, hyvityksestä tulevissa tilauksissa tai yhteistyön jatkamisesta.

Neuvottelu alkaa yleensä kirjallisella vaatimuksella. Se ei tarvitse muotoseikkoja, mutta siitä pitää käydä ilmi:

  • mitä vaadit ja kuinka paljon
  • mihin sopimukseen tai tapahtumaan vaatimus perustuu
  • miksi vastapuoli on mielestäsi rikkonut sopimusta
  • mihin mennessä odotat vastausta.

Sähköposti riittää, kun sisältö on selvä. Säilytä viesti ja tieto lähetyspäivästä. Jos haluat juristin laativan vaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Sovintotarjouksilla voi olla merkitystä myöhemmin. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:56 ostajat vaativat kiinteistökaupan virheen vuoksi noin 106 600 euroa mutta saivat oikeudessa 32 000 euroa. Myyjät olivat tarjonneet sovinnoksi 30 000 ja 50 000 euroa. Korkein oikeus otti tarjoukset huomioon kuluratkaisussa, ja ostajat joutuivat korvaamaan osan myyjien oikeudenkäyntikuluista. Ratkaisusta ei voi päätellä, että tarjouksen hylkääminen aina johtaisi kuluvastuuseen, mutta kohtuullista tarjousta kannattaa harkita vakavasti.

Kun sovinto syntyy, kirjaa se. Suullinenkin sovinto sitoo, mutta sen sisältöä on vaikea näyttää. Kirjallisesta sovinnosta pitäisi käydä ilmi osapuolet, mitä riitaa se koskee, mitä kukin tekee tai maksaa ja milloin, miten kulut jaetaan ja että asia on sovittu lopullisesti. Kahden osapuolen keskenään tekemä sovinto sitoo sopimuksena, mutta sitä ei voi viedä suoraan ulosottoon. Jos vastapuoli ei noudata sitä, sovintoon perustuva vaatimus on vietävä tuomioistuimeen.
 

Vaihtoehto 2: sovittelu

Kun neuvottelut jumittavat, puolueeton sovittelija voi auttaa. Sovittelija ei ratkaise riitaa. Hän auttaa osapuolia löytämään ratkaisun, jonka molemmat voivat hyväksyä. Sovittelu on aina vapaaehtoista, eikä vastapuolta voi pakottaa siihen.

Tuomioistuinsovittelu järjestetään käräjäoikeudessa, ja sovittelijana toimii tuomari. Siihen ryhdytään vain, jos kaikki osapuolet suostuvat. Sovittelija voi tehdä ratkaisuehdotuksen, jos osapuolet sitä pyytävät tai siihen suostuvat. Tuomioistuinsovittelusta peritään käsittelymaksu, josta säädetään oikeusministeriön asetuksella (tuomioistuinmaksulain 3 §).

Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa osapuolet valitsevat sovittelijan itse tai sovittelupalvelun kautta ja sopivat hänen palkkionsa. Sovinto voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi, jos se on kirjallinen, osapuolten allekirjoittama ja sovittelijan vahvistama (laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 394/2011).

Sovittelu sopii erityisesti riitaan, jossa osapuolet haluavat jatkaa yhteistyötä tai jossa riidan kohde on muutakin kuin rahaa. Tuomioistuinsovittelu ja sellainen ulkopuolinen sovittelu, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa, katkaisevat vanhentumisen, kun saatava otetaan käsiteltäväksi. Vanhentuminen on keskeytyksissä sovittelun ajan.
 

Vaihtoehto 3: välimiesmenettely

Välimiesmenettely ei ole sovittelua. Siinä välimiehet ratkaisevat riidan välitystuomiolla, joka sitoo osapuolia ja voidaan panna täytäntöön. Välitystuomiosta ei voi valittaa samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomiosta, joten riita päättyy yleensä yhteen ratkaisuun.

Välimiesmenettely edellyttää, että osapuolet ovat sopineet siitä kirjallisesti joko sopimuksen välityslausekkeessa tai riidan synnyttyä. Se soveltuu vain riitaan, josta osapuolet voivat sopia, kuten rahavaatimuksiin ja sopimuksen tulkintaan (välimiesmenettelystä annetun lain 2 §). Jos välimiesmenettelystä on sovittu ja toinen silti nostaa kanteen käräjäoikeudessa, tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta, jos vastaaja vetoaa välityssopimukseen ennen kuin vastaa pääasiaan (5 §).

Välimiesmenettely ei ole julkinen oikeudenkäynti. Menettelyn ja siinä esitettyjen tietojen salassapidosta ei kuitenkaan säädetä yleisesti välimiesmenettelylaissa, vaan salassapito voi perustua osapuolten sopimukseen tai sovellettaviin välimiesmenettelysääntöihin. Välimiesmenettely voi osoittautua hintavaksi vaihtoehdoksi ratkaista riita. Osapuolet maksavat välimiesten palkkiot, ja pienessä riidassa ne voivat olla suuret suhteessa riidan arvoon.

Kuluttajaa ei sido ennen riidan syntymistä sovittu välityslauseke (kuluttajansuojalain 12 luvun 1 d §). Kuluttaja voi siis viedä asian kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen, vaikka yrityksen ehdoissa olisi välityslauseke. Ennen riidan syntymistä sovittu ehto, jonka mukaan kanne on nostettava yrityksen kotipaikassa, ei myöskään sido kuluttajaa (oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 19 §). Kuluttajansuojalakiin perustuvan vaatimuksen kuluttaja voi viedä oman kotipaikkansa käräjäoikeuteen (oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 5 §).
 

Vaihtoehto 4: kuluttajaneuvonta ja kuluttajariitalautakunta

Kuluttajan ja yrityksen riidassa kuluttaja voi ensin pyytää apua kuluttajaneuvonnasta. Neuvonta on maksutonta. Se selvittää asiaa ja pyrkii sovintoon kuluttajan ja yrityksen välillä (laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta 16 a ja 16 b §).

Jos sovintoa ei synny, kuluttaja voi viedä asian kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella, eikä käsittelystä peritä maksuja. Kumpikin vastaa itse omista kuluistaan, joten kuluttaja ei joudu maksamaan yrityksen kuluja, vaikka asia ratkaistaisiin yrityksen hyväksi (laki kuluttajariitalautakunnasta 19 §). Lautakunnan ratkaisu on suositus. Se ei ole täytäntöönpanokelpoinen, eikä se estä viemästä asiaa myöhemmin tuomioistuimeen (20 §).

Lautakunta ei saa ratkaista asiaa, jonka tiedetään olevan vireillä tai jo ratkaistu tuomioistuimessa. Lisäksi se voi jättää asian käsittelemättä esimerkiksi, jos ratkaiseminen edellyttäisi todistajien kuulemista suullisesti tai jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan (14 §). Järjestys on siis tärkeä: lautakunnasta voi siirtyä tuomioistuimeen, mutta ei toisin päin.

Useimmat yritykset noudattavat lautakunnan suosituksia. Jos lautakunnan ratkaisusuositus on keskeisiltä osiltaan elinkeinonharjoittajalle vastainen, yritys ei noudata suositusta ja häviää myöhemmin samaa asiaa koskevan oikeudenkäynnin, tuomioistuimen on velvoitettava yritys korvaamaan valtiolle lautakunnan selvittelystä aiheutuneet kustannukset. Korvaus voidaan kuitenkin jättää tuomitsematta tai sitä voidaan alentaa laissa säädetyillä perusteilla (18 §). Kuluttaja-asiamies voi myös avustaa kuluttajaa oikeudessa, jos yritys ei ole noudattanut lautakunnan päätöstä (laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta 13 §). Lautakunnan käsittely kestää asiaryhmästä riippuen keskimäärin noin 8–31 kuukautta (kuluttajariitalautakunnan ilmoitus kesäkuussa 2026). Vanhentuminen ei kuitenkaan uhkaa käsittelyn aikana.

Suomessa ei ole kaikille kuluttajariidoille yhteistä kevennettyä tuomioistuinmenettelyä. Syyskuussa 2026 käyttöön otettu pienten riita-asioiden menettely koskee vain asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen liittyviä riitoja.
 

Mikä keino sopii mihinkin tilanteeseen?

  • Vastapuoli vastaa ja haluaa ratkaista asian: suora neuvottelu. Se on halvin ja nopein, mutta tulos syntyy vain, jos molemmat hyväksyvät sen.
  • Neuvottelut ovat jumissa, mutta molemmat haluavat sopia: sovittelu. Tuomioistuinsovittelussa tai vahvistetussa sovinnossa saat täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun.
  • Sopimuksessa on välityslauseke ja olet yritys: välimiesmenettely. Saat sitovan ratkaisun, mutta kulut voivat olla suuret.
  • Olet kuluttaja ja yritys kieltäytyy: kuluttajaneuvonta ja sitten kuluttajariitalautakunta. Ne ovat maksuttomia, eikä yrityksen kuluja tarvitse pelätä, mutta ratkaisu on suositus.
  • Vastapuoli ei vastaa mitään, eikä se ole kiistänyt laskua: kirjallinen maksuvaatimus ja sen jälkeen summaarinen haastehakemus käräjäoikeuteen. Tämä on teknisesti oikeudenkäynti, mutta riidattomassa asiassa kevyt ja edullinen.
  • Vastapuoli kiistää kaiken eikä suostu sovitteluun: jäljelle jää käräjäoikeus, ellei välimiesmenettelystä ole sovittu. Arvioi silloin kuluriski ennen kannetta.
     

Mitä keinot maksavat?

Kuluttajaneuvonta ja kuluttajariitalautakunta ovat maksuttomia. Suorassa neuvottelussa maksat vain oman aikasi ja mahdollisen avustajasi. Ulkopuolisen sovittelijan palkkiosta ja sen jakamisesta osapuolet sopivat sovittelijan kanssa. Välimiesmenettelyssä osapuolet maksavat välimiesten palkkiot ja omat avustajansa, ja välimiehet voivat määrätä hävinneen korvaamaan voittajan kulut.

Vertailukohtana käräjäoikeus: riitaisen asian oikeudenkäyntimaksu on 610 euroa, kun asia on tullut vireille 1.9.2026 tai myöhemmin. Jos vastaaja riitauttaa summaarisena vireille pannun saatavan, maksu on 310 euroa. Riidattomassa summaarisessa asiassa maksu on 70 euroa, kun tiedot toimitetaan sähköisesti suoraan käräjäoikeuden tietojärjestelmään, ja muuten 100 euroa (tuomioistuinmaksulain 2 §). Suurin riski on kuitenkin vastapuolen kulut: hävinnyt joutuu yleensä korvaamaan voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §). Riitaisessa asiassa ne voivat nousta tuhansiin euroihin. Siksi sovinto on usein edullisin ratkaisu silloinkin, kun olet mielestäsi oikeassa.
 

Esimerkkejä

Esimerkki: Rakennusliike vaatii omakotitalon omistajalta 6 000 euron lisätyölaskua, ja omistaja kiistää tilanneensa lisätöitä. Omistaja on kuluttaja, joten hän voi pyytää apua kuluttajaneuvonnasta ja viedä asian maksutta kuluttajariitalautakuntaan. Sopimuksen välityslauseke ei sido häntä.

Esimerkki: Kaksi yritystä riitelee 40 000 euron toimituksesta, ja sopimuksessa on välityslauseke. Yritykset kokeilevat ensin ulkopuolista sovittelua. Jos sovinto ei synny, riita ratkaistaan välimiesmenettelyssä eikä käräjäoikeudessa.

Esimerkki: Asiakas ei maksa konsultin 1 500 euron laskua eikä vastaa viesteihin. Konsultti lähettää kirjallisen maksuvaatimuksen, joka katkaisee vanhentumisen. Jos asiakas ei edelleenkään maksa eikä kiistä laskua, summaarinen haastehakemus käräjäoikeuteen on nopea ja edullinen tie.

 

Toimi tässä järjestyksessä

  1. Lue sopimus ja sen riidanratkaisuehto. Selvitä, oletko kuluttaja vai yritys.
  2. Laske, milloin saatava vanhenee.
  3. Kokoa kirjalliset todisteet ja tee oma laskelma.
  4. Lähetä vastapuolelle kirjallinen, yksilöity vaatimus ja anna kohtuullinen aika vastata, esimerkiksi kaksi viikkoa.
  5. Neuvottele sovinnosta suoraan tai avustajan kautta. Tee tarjoukset kirjallisesti.
  6. Jos sovintoa ei synny, ehdota sovittelua. Kuluttajana käänny kuluttajaneuvontaan ja sitten lautakuntaan. Jos välimiesmenettelystä on sovittu, laita se vireille.
  7. Kirjaa syntynyt sovinto kirjallisesti ja harkitse sen vahvistamista.
  8. Jos mikään ei auta, arvioi kuluriski ennen kanteen nostamista.
     

Tavalliset virheet

  • Neuvotellaan kuukausia ilman kirjallista vaatimusta, ja saatava vanhenee.
  • Sovitaan suullisesti, eikä kuluista, maksupäivästä tai lopullisuudesta kirjata mitään.
  • Vastataan käräjäoikeudessa kanteeseen pääasian osalta ennen kuin vedotaan välityslausekkeeseen.
  • Kuluttaja luulee olevansa sidottu yrityksen ehtojen välityslausekkeeseen tai oikeuspaikkaehtoon.
  • Viedään asia ensin käräjäoikeuteen ja vasta sitten lautakuntaan, jolloin lautakunta ei enää voi ratkaista sitä.
     

Milloin juristista on hyötyä?

Pienessä kuluttajariidassa pärjää usein ilman juristia, koska kuluttajaneuvonta ja lautakunta ovat maksuttomia. Juristi kannattaa ottaa mukaan, kun vastapuoli kiistää vaatimuksen, riidan arvo on tuhansia euroja, sopimuksessa on välityslauseke tai vanhentuminen on lähellä. Juristi lukee sopimuksen ja arvioi, kuinka vahva näyttösi on ja mikä keino sopii parhaiten. Hän kirjoittaa vaatimuskirjeen niin, että se katkaisee vanhentumisen, ja tekee sovintotarjouksen, joka voi suojata myöhemmältä kuluriskiltä. Jos sovinto syntyy, juristi kirjoittaa sen niin, että kulut ja lopullisuus on ratkaistu ja sovinto voidaan tarvittaessa vahvistaa. Jos sovinto ei synny, hän laskee kuluriskin euroina ja laatii haastehakemuksen tai välimiesmenettelyn vireillepanon. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, mikä keino sopii riitaasi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko vastapuolen pakottaa sovitteluun?

Ei. Sovittelu on vapaaehtoista, ja tuomioistuinsovitteluun ryhdytään vain kaikkien osapuolten suostumuksella. Jos vastapuoli kieltäytyy, jäljelle jäävät neuvottelu, kuluttajariidassa lautakunta ja lopulta tuomioistuin tai sovittu välimiesmenettely.

Mitä eroa on sovinnolla ja sovittelulla?

Sovinto on osapuolten sopimus, jolla riita päätetään. Sovittelu on menettely, jossa ulkopuolinen sovittelija auttaa osapuolia pääsemään sovintoon. Välimiesmenettely on eri asia: siinä välimiehet ratkaisevat riidan.

Sitooko kuluttajariitalautakunnan ratkaisu yritystä?

Ei oikeudellisesti. Ratkaisu on suositus, jota useimmat yritykset noudattavat. Jos yritys ei noudata sitä ja häviää myöhemmin saman asian oikeudessa, se joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan valtiolle lautakunnan mahdolliset selvittelykulut.

Onko välimiesmenettely aina nopeampi kuin oikeudenkäynti?

Ei aina. Välitystuomiosta ei voi valittaa samalla tavalla kuin tuomiosta, mikä usein nopeuttaa lopputulosta. Laaja riita voi kuitenkin kestää kauan ja maksaa paljon.

Katkaiseeko sähköposti vanhentumisen?

Kyllä, jos siinä vaaditaan suoritusta tai muistutetaan velasta ja velka on yksilöity. Hyvitys- tai vahingonkorvausvaatimuksessa perusteen ja määrän on käytävä ilmi kohtuudella vaadittavalla tavalla. Säilytä viesti ja tieto lähetyspäivästä.

Mitä teen, jos vastapuoli ei vastaa mitään?

Lähetä kirjallinen, yksilöity vaatimus ja aseta vastausaika. Jos vastausta ei tule, valitse seuraava keino riidan mukaan: kuluttajana kuluttajaneuvonta ja lautakunta, riidattomassa laskussa summaarinen haastehakemus ja muissa tilanteissa sovittelu tai kanne.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa