Minilex - Lakipuhelin

Maksukyvyttömyyden olettamat

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Velallisen maksukyvyttömyyden osoittaminen velkojan toimesta on haasteellista. Velkojilla ei ole käytössään kaikkia velallisen taloudellista asemaa koskevia tietoja. Tämän vuoksi velallisen konkurssiin asettamista on helpotettu velkojien hyväksi säätämällä konkurssilaissa erityisistä maksukyvyttömyysolettamista. Maksukyvyttömyysolettamien tunnusmerkistöjen täyttyessä velallisen katsotaan olevan konkurssiin asettamisen mahdollistavalla tavalla maksukyvytön, ellei asiassa toisin näytetä. Tällä tavalla on esimerkiksi säädetty velkojien hyväksi niin sanottu vaihtoehtoinen tie, jonka avulla ei välttämättä ole tarpeen pystyä näyttämään velallisen maksukyvyttömyyttä täysin toteen. Olettama maksukyvyttömyydestä voi siis olla riittävää, jotta konkurssimenettely voidaan aloittaa.

Jos velallinen itse ilmoittaa olevansa maksukyvytön, pidetään velallista lähtökohtaisesti maksukyvyttömänä. Jos kuitenkin ilmenee erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta maksukyvyttömyydestään, asiaa tutkitaan tarkemmin. Jos kuitenkaan erityisiä syitä epäillä velallisen maksukyvyttömyyttä ei ilmene, on velallinen asetettava oman ilmoituksensa perusteella konkurssiin.

On myös muutama muu tilanne, jonka perusteella velallista on pidettävä maksukyvyttömänä. Näihin seuraavaksi mainittuihin liittyen, on kuitenkin mahdollisuus, että maksukyvyttömyyden suhteen voidaan osoittaa toisin, jolloinka maksukyvyttömyys ei täyty. Ensinnäkin velallisen maksujen laajamittainen ja yleinen lakkauttaminen johtaa siihen, että velallista pidetään maksukyvyttömänä. Tähän seikkaan voi vedota myös hakijavelkoja, jonka oma saatava ei ole erääntynyt.

Jos ulosotossa on ilmennyt, ettei velallinen kykene velkojensa täysimittaiseen suorittamiseen, voidaan velallinen katsoa maksukyvyttömäksi. Tuloksettoman ulosoton edellytyksenä on, että edeltävien kuuden kuukauden aikana on ilmennyt, ettei velallisella ole eikä hän saa varoja velan täysimittaiseen maksamiseen.

Tapauksissa, joissa vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta voidaan siirtyä oikeudelliseen perintään. Selvissä ja riidattomissa asioissa voidaan käräjäoikeudelta saada asiassa yksipuolinen tuomio, jonka jälkeen velka peritään korkoineen ja kuluineen usein ulosottoviranomaisen avulla. Jos velan perusteista ja määrästä on osapuolten välillä epäselvyyttä, voi kyseeseen tulla muutkin oikeudellisen perinnän keinot, kuten konkurssiuhka.

Jos on todennäköistä, että velkoja tulisi samaan saatavalleen riittävän suorituksen velallisen konkurssissa, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus.  Jos saatavaa ei makseta konkurssiuhkaisen maksukehotuksen viikon mittaisen määräajan kuluessa, velallinen voidaan hakea konkurssiin.

Maksukehotuksen sisällöstä annetaan laissa yksityiskohtaiset määräykset. Velkojan on haettava kolmen kuukauden kuluessa velanmaksun määräpäivän päättymisestä velallista konkurssiin. Maksukehotusesta tulee ilmetä saatavan peruste ja määrä. Maksukehotukseen tulee myös lain mukaan mainita, että velkoja voi vaatia velallisen konkurssiin asettamista, ellei velkaa suoriteta määräajassa maksukehotuksen todisteellisesta tiedoksi annosta. Konkurssiuhkainen maksukehotus tulee antaa velalliselle tiedoksi todisteellisesti. Jos saatavasta ei ole lainvoimaista tuomiota, tulee velallisen käytännössä myöntää saatava selväksi ja riidattomaksi.

Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa