- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely. Konkurssitilanteessa velallinen on ajautunut sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, että tämä ei pysty enää vastaamaan veloistaan, eikä saa esimerkiksi liiketoimintaansa enää jatkamiskelpoiseksi. Tällöin konkurssin avulla pyritään turvaamaan velkojan tai velkojien oikeudet konkurssisaataviin, ja velat pyritään suorittamaan konkurssipesän omaisuudella.
Velkoja saa konkurssissa monenlaisia oikeuksia suhteessa velallisen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen. Tärkeimpinä oikeuksina voidaan pitää oikeutta jako-osuuteen ja oikeutta päätöksentekoon. Muita oikeuksia ovat menettelylliset oikeudet ja tiedonsaantioikeudet.
Ensimmäinen oikeus konkurssissa, mikä kuuluu luonnollisesti velkojalle, on velkojan oikeus vaatia velallisen asettamista konkurssiin. Velkoja voi vaatia konkurssiin asettamista, jos tälle kuuluva saatava velalliselta perustuu esimerkiksi lainvoimaiseen tuomioon, velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen taikka on muuten niin selvä, ettei saatavan oikeellisuutta voida epäillä perustellusti.
Velkojan oikeus jako-osuuteen tarkoittaa velkojan oikeutta saada maksu, eli konkurssisaatava. Tämä oikeus velkojalla on kansalaisuudestaan sekä asuin- ja kotipaikastaan riippumatta. Konkurssissa velallisen konkurssipesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi eli likvidoidaan, ja tästä velkoja saa oman jako-osuutensa. Velkoja voi myös saada suorituksen velallisen vakuutena olevasta omaisuudesta, tai velkoja voi käyttää saatavaansa velalliselle olevan velkansa kuittaukseen. Oikeuteen saada jako-osa voidaan lukea kuuluvaksi myös oikeus moittia lopputiliä, eli sitä onko jokaiselle velkojalle osoitetut jako-osuudet laskettu asianmukaisesti.
Oikeus päätöksentekoon tarkoittaa velkojan oikeutta käyttää päätösvaltaa pesää koskevissa asioissa niiltä osin, kun päätösvaltaa ei ole erikseen asetettu pesänhoitajalle. Päätösvalta ei siis ole rajaton. Päätösvaltaa käyttävät velkojat yhdessä. On myös otettava huomioon, että käytännössä velkojat joutuvat päätöksissään tukeutumaan pesänhoitajan asiantuntemukseen. Oikeutta päätöksentekoon voi rajoittaa myös riitainen konkurssipesä. Jos velkojat eivät erimielisyyksiensä johdosta kykene toimimaan yhdessä, siirtyy päätösvalta todennäköisesti pesänhoitajalle. Konkreettisesti päätöksenteko-oikeus toteutuu niin, että velkojalla on oikeus osallistua velkojakokoukseen, ja tulla kuulluksi muun muassa pesänhoitajaa valittaessa. Velkojat voivat siirtää pesänhoitajalle myös tehtäviä, jotka eivät lain nojalla kuulu pesänhoitajan vastuulle. Tällöin kuitenkin on arvioitava kulloinkin kyseessä olevan tehtävän tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus. Velkojat eivät siis mielivaltaisesti voi antaa pesänhoitajalle ylimääräisiä tehtäviä.
Konkurssilaki sisältää mahdollisuuden riitauttaa saatavan, jolloin velkojan oikeutta konkurssisaatavaan ainakin epäsuorasti rajoitetaan. Jos tällainen velkojan saatava riitautetaan, määrätään velkojan oikeus jako-osuuteen riitautuksesta annetun ratkaisun mukaisesti.
Velkojalla on myös tiettyjä muita oikeuksia, kuten oikeus vaatia pesänhoitajan vapauttamista tehtävistään, sekä oikeus saada tietoja pesän asioista. Koska velkojalla on lain mukaisesti ylin päätösvalta konkurssipesässä sekä konkurssin hallinnossa, ovat myös velkojan tai velkojien oikeudet hyvin laajat. Tämän vuoksi velkoja voi toimia aktiivisesti konkurssipesässä. Velkoja ei kuitenkaan voi toimia velallisen etua tai oikeutta alentavalla tavalla. Tämä johtaa suoraan lainsäädännöllisestä velallisen asianmukaisen kohtelun periaatteesta.
Näissä, ja kaikissa muissa konkurssiin liittyvissä asioissa lisätietoa tarjoavat Minilexin lakimiehet, lakipuhelin ja muut Minilexin artikkelit.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa