Minilex - Lakipuhelin

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lähtökohtaisesti oikeudenkäynnissä noudatetaan julkisuusperiaatetta eli kellä tahansa on oikeus sekä mahdollisuus saada tieto oikeudenkäynneistä, käydä seuraamassa oikeudenkäyntejä, saada tieto tuomioistuimen ratkaisusta sekä asiakirjoista. Oikeudenkäynnin julkisuudesta säädetään laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (307/2007). Tätä lakia sovelletaan, mikäli oikeudenkäynti pidetään käräjä-, hovi-, tai korkeimmassa oikeudessa, valtakunnanoikeudessa, työtuomioistuimessa sekä sotaoikeudessa. Myös markkinaoikeudessa oikeudenkäynnin julkisuuteen sovelletaan edellä mainittua lakia, mikäli asiaan ei sovelleta hallinlainkäyttölakia. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa on yleislaki. Tämä tarkoittaa, että jos jossain muussa laissa säädetään toisin kuin tässä, sovelletaan tapaukseen sitä toista lakia. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa säätää muun muassa asiakirjojen, käsittelyn, tuomioistuinneuvottelun sekä ratkaisun julkisuudesta. Sen sijaan tätä lakia ei sovelleta hallintolainkäyttöasian käsittelyyn eikä oikeudenkäyntiasiakirjoihin hallintotuomioistuimissa: niihin sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Ennen kyseessä olevaa lakia oli olemassa laki oikeudenkäynnin julkisuudesta. Hallituksen esitys 13/2006 kuitenkin kumosi kyseisen lain. Siinä myös päätettiin, että laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa muutettaisiin kokonaisvaltaisesti ja se asetettaisiin yleislaiksi julkisuuden suhteen oikeudenkäynneissä. Tämä hallituksen esitys selkeytti julkisuusvaatimusta oikeudenkäynneissä sekä lisäsi julkisuutta esimerkiksi asiakirjojen osalta suuresti. 

Oikeudenkäynnin julkisuus yleisissä tuomioistuimissa

Julkisia ovat täten tiedot tuomioistuimessa käsiteltävän asian laadusta, asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, käsittelyn vaiheista, suullisen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta sekä tarpeelliset tiedot asianosaisten yksilöimiseksi. Suulliset käsittelyt tuomioistuimissa ovat myös lähtökohtaisesti julkisia, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa saa olla läsnä asian käsittelyssä. Tuomioistuimen tulee tämän lisäksi ilmoittaa käsittelystä viimeistään istunnon alkaessa istuntopaikan juttuluettelolla, josta selviää muun muassa asian laatu, käsittelyn alkamisaika ja asianosaisten nimet, lukuun ottamatta asianomistajan nimeä syyttäjän ajamassa rikosasiassa.

Salassa pidettäviksi voidaan tuomioistuimen toimesta kuitenkin määrätä tiedot asian asianomistajan henkilöllisyydestä rikosasiassa joka käsittelee erityisen arkaluonteista yksityiselämän seikkaa taikka turvapaikan hakijan henkilöllisyyden silloin, kun käsitellään säilöön ottamista koskevaa asiaa, ellei tällöin pidetä selvänä ettei henkilöllisyydestä annettava tieto vaaranna turvapaikanhakijan tai hänen läheistensä turvallisuutta.

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa luettelee myös erikseen tiettyjä tilanteita, joissa oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi. Tällainen tilanne tulee käsille esimerkiksi silloin, kun oikeudenkäyntiasiakirja sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista, taikka tietoja rikoksen uhrista, jolloin tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään. Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Myös suullinen käsittely on mahdollista toimittaa yleisön läsnä olematta tuomioistuimen määräyksestä. Tämä voi tulla kysymykseen silloin, kun asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja tai jos käsittelyssä esitetään salassa pidettävä asiakirja tai ilmaistaan salassa pidettävää tietoa jonka julkinen esitys aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa salassapitovelvollisuuden suojaamille eduille. 

Lisäksi suullinen käsittely on mahdollista määrätä toimitettavaksi ilman yleisöä silloin, jos sen julkisuus voisi vaarantaa turvapaikanhakijan tai hänen läheisensä turvallisuuden, syytteessä rikoksesta on alle 18-vuotias eikä suljettu käsittely ole vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, asiassa on kuultavana alle 15-vuotias tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tai rikosasiassa kuultavana on henkilö joka hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu huomioiden on erityisen suojelun tarpeessa. Suljettu käsittely järjestetään myös jos julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi Suomen ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille.

Asian ratkaisu on myös aina julkinen, ellei sitä ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. Jos ratkaisu esimerkiksi sisältää salassa pidettäviä tietoja, on se mahdollista määrätä salassa pidettäväksi, jolloin siitä kuitenkin on laadittava julkinen seloste, mikäli kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, taikka asia on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Julkisessa selosteessa tulee pääpiirteissään käydä läpi asia ja sen ratkaisun perustelut.

Lopuksi

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sääntelee täten lähtökohtaisesti oikeudenkäyntejä sekä käräjä-, hovi- että korkeimmassa oikeudessa, kuin myös valtakunnanoikeudessa, työtuomioistuimessa, sotaoikeudessa ja markkinaoikeudessa, mikäli markkinaoikeudessa asiaan ei sovelleta hallintolainkäyttölakia. Oikeudenkäynnin julkisuutta pidetään tärkeänä lähtökohtana, josta voidaan poiketa tietyin laissa säädetyin perustein, joita on mainittu edellä. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa sääntelee sekä oikeudenkäynnin tietojen, siihen liittyvien asiakirjojen, suullisen käsittelyn ja tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta. Esimerkiksi suullinen käsittely voidaan lain mukaan määrätä pidettäväksi ilman yleisöä silloin, kun asiassa käsitellään arkaluonteisia yksityiselämään, terveyteen, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyviä seikkoja. 

Vinkit

- Ennen kuin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla, sen on varattava sille, jonka oikeutta asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua, jos se aiheuttaisi tarpeetonta viivästystä asian laatu huomioon ottaen, eikä kuulematta jättämisestä todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa. 

- Hallintolainkäyttöasian käsittelyyn sovelletaan lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.

Varoitukset

- Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevissa epävarmoissa tilanteissa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Laki jättää tuomioistuimelle myös harkintavaltaa sen suhteen missä määrin julkisuutta voidaan tietyssä yksittäistapauksessa rajoittaa ja millä perustein.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa